Välähtikö – muista hymyillä

Tilastotietojen mukaan sellaisissa tulipaloissa, joihin on lähetetty vain yksi paloauto, vahingot ovat paljon vähäisempiä kuin sellaisissa, joissa paloautoja on ollut paikalla useita. Näin voidaan tilastoja tulkita täysin oikein ja rehellisesti. Kannattaisi aina lähettää paikalle ainoastaan yksi paloauto.

Poliisijohto perustelee lisääntyvää nopeusvalvontaa sillä, että tilastollisesti keskinopeuden laskeminen vähentää oleellisesti esimerkiksi henkilövahinko-onnettomuuksia. Lisää erilaista, entistä tehokkaampaa ja edullista automaattista kameravalvontaa, niin meitä odottaa tulevaisuudessa entistä turvallisempi liikenneympäristö!

Ja ei, rahastuksesta ei ole kysymys, pelkästään liikenneturvallisuuden parantamisesta. Uskokoon, ken tahtoo. Ehkä poliisi ihan aidosti kuitenkin uskoo näin? Minun uskoni on koetuksella.

1.9.2015 rikesakkojen hintaa korotettiin tuplaamalla ne. Rajana oli 200 euron katto, jonka yli ei voitu mennä voimassa olevan lain vuoksi.

Valtiovallan tahto on ollut toinen kuin poliisilla: liikennesakoilla on yritetty parantaa valtion heikkoa taloudellista tilannetta. Näin todettiin jo hallitusohjelmassa. Onneksi sakkojen seuraavasta korotuksesta, joka suunniteltiin tapahtuvaksi jo vuonna 2017, jouduttiin luopumaan perustuslaillisten ongelmien johdosta.

Poliisi uskoo tekevänsä entistä innokkaammalla sakotuksella liikenneturvallisuustyötä ja valtiovalta paikkaa taloudellista tilannetta samoilla keinoilla. Olisikohan poliisijohdonkin aika herätä ja myöntää ristiriita?

Käytännön liikennevalvontaa suorittavat poliisit ovat kyllä huomanneet ristiriidan.

Ilmiselvää on, että automaattisella valvonnalla ei voida välittömästi vaikuttaa esimerkiksi vaarallisiin ohituksiin, väärään tilannenopeuteen, päihtyneenä ajamiseen, vanhojen tai sairaiden kuljettajien aiheuttamiin liikenneriskeihin, raskaan liikenteen ongelmiin ja ajoneuvojen turvallisuuspuutteisiin. Ei se tolppa tee puhalluskoetta tai tarkasta muuten kuljettajan tai ajoneuvon kuntoa. Se ei myöskään huomioi kelin nopeaa muuttumista huonoksi. Silloin jopa nopeusrajoitusta pienempi nopeus voi olla vaarallinen.

Kun edellä mainituista vaarallisista liikennekäyttäytymisistä riski realisoituu, on jälki armotonta. Loukkaantuneita ja myös kuolemia. Tuskaa ja epäinhimillistä kärsimystä.

Vakavasti liikenneturvallisuutta vaarantavan käyttäytymisen torjuntaan tarvitaan lisää ihan oikeita, liikenteessä mukana olevia valvovia poliiseja.

Käsitykseni on, että poliisin nopeusvalvonnan tulisi keskittyä enemmän ihan selvää vaaraa aiheuttaviin nopeuksiin. Ehkä huomautuksia voisi jakaa kuten ennenkin, mutta rikesakon alarajan tulisi olla, kuten ennenkin, vaarattomissa ajo-olosuhteissa esimerkiksi noin 10 km/h ylityksissä.

Poliisi ottaa käyttöön entistä monipuolisemmat ja tehokkaammat laitteet automaattisessa nopeusvalvonnassa (HS 16.2.2019). Virallinen tavoite huomautuksille ja sakoille on tänä vuonna 600.000 tapausta. Viime vuonna tavoite jo ylitettiin. Helsingin Sanomien laskelman mukaan yhden poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen henkilön "tuotto" olisi 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Koko keskuksen tuotto sakkotuloja oli viime vuonna lähes 60 miljoonaa euroa.

Olisiko valtiovallan harkittava tämän tuoton sijoittamista muuhun liikennevalvontaan? Sellaiseen toimintaan, jota tehdään ihmisten toimesta tien päällä ja jolla ihan oikeasti voidaan vaikuttaa todella vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen.

Olen lukenut, että potkukelkkailu on tammikuussa selvästi vaarallisempaa kuin toukokuussa. Tilastollisesti. Potkukelkat siis esiin. Hiekoituskaan ei haittaa. Muista hymyillä!

Esko Kari