Uusi silta ja Chyden hanke olivat yleisömagneetteja

Yli 100 henkeä hakeutui maanantai-iltana kaupungintalon juhlasaliin kuulemaan viimeisimmät uutiset uudesta sillasta, kaupungin sähköautoista ja Chyden Hangon Läntinen Laituri –hankkeesta Kuningattarenvuorella. Jaossa oli kerrankin enemmän ruusuja kuin risuja.

Ensimmäisenä asiana olivat uuden rautatiesillan suunnitelmat.

Erkki Mäkelä Väylävirasto Väylästä ja Pertti Kaista suunnittelutoimisto Swecosta esittelivät sekä numeroita että asioita, jotka on otettava sillan teknisessä suunnittelussa huomioon. Väylä käyttää sillan rakentamiseen noin 6 miljoonaa euroa. Sillan arvioidaan valmistuvan 2-3 vuoden kuluessa. Kaikki ylimääräinen, kuten liikenneratkaisut ja muut liityntäväylät, kaatuvat toistaiseksi kaupungin kontolle. Arviolta kaupungin maksettavaksi kertyy noin miljoona euroa. 



Suunnittelu



Kaupungin maankäyttöpäällikkö Jukka Takala kertoi, että hän on saanut lukuisia ehdotuksia sillan siirtämisestä toiseen paikkaan. Hän totesi tavanomaiseen rauhalliseen, asialliseen ja humoristiseen tapaansa, ettei se ole mahdollista, koska se edellyttäisi uutta kaavoitusta eli prosessia, joka saattaa kestää vuosia. 


– Silloin nämä kaverit ovat kyllä kyllästyneet ja antaneet valtion kuusi miljoonaa jollekin muulle hankkeelle.


Toteutus


Suomessa ja ulkomailla siltoja 40 vuotta suunnitellut Kaista sanoi, että hanketta ohjaavat melko monet tekijät, joihin ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi siltaa kannattavien pilarien sijoitusmarginaalit ovat melko vähäisiä. Toteutus tulee edellyttämään paalutusta, koska perusta on joissakin kohdissa savea ja toisissa kalliota. Nykytekniikalla sillasta voidaan ehkä tehdä hieman nykyistä matalampi. Myös silta-alueen maanomistussuhteet vaikuttavat sijoitteluun, mikä puolestaan vaikuttaa sillan maatukien suunnitteluun. Hän näytti myös joitakin poikkileikkauksia siitä, miten ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne voisivat kulkea rinnakkain sillalla. Kaiteeseen voitaisiin myös rakentaa tuulisuoja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden säästämiseksi pahimmilta tuulenpuuskilta.


Liikenneturvallisuus


Liikenneturvallisuus voidaan ratkaista kiertoliittymällä tai liikennevaloilla etenkin koululaisten parasta ajatellen. Kaupunki suosisi ehkä kiertoliittymää, koska se ei liikennevalojen lailla ole riippuvainen tekniikasta, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.


Tilapäisiä liikenneratkaisuja


Sillan rakentamisen arvioidaan kestävän 1,5-2 vuotta, kertoi kaupunginjohtaja Denis Strandell. Ihmisten on sinä aikana käytettävä jotain muuta reittiä liikkuessaan radan pohjois- ja eteläpuoleisten alueiden välillä. Uusi alikulku tarjoaa osittaisen vaihtoehdon kevyelle liikenteelle. Ajoneuvoliikenne näyttää sitä vastoin aiheuttavan kaupunginisille päänvaivaa. A-suunnitelma on ohjata kaikki ajoneuvoliikenne Keksin kohdalle Hanko Pohjoisessa. Se aiheuttaisi kuitenkin tukoksia Korsmaninkadun-Appelgrenintien-Täktomintien sekä Santalantien-Esplanaadin-Appelgrenintien risteysalueilla. Siksi B-suunnitelma on ohjata joko raskas liikenne tai muu ajoneuvoliikenne Täktomintietä hautausmaan mäen asuinalueen ja vanhan kaatopaikan editse kantatielle. 
– Tämä on tuskin mukavaa siellä asuville, mutta ottaen huomioon, että tiellä liikkuu noin 1000 rekkaa päivässä ja liukkaus- ja liikenneruuhkariski on suuri, tämä saattaa olla yksi vaihtoehto.


Rakentavaa asukaspalautetta


Yleisö osallistui aktiivisesti, mutta asiallisesti keskusteluun. 
Monica Ferm ehdotti, että silta voitaisiin rakentaa Karjaan rautatiesillan mallin mukaisesti eli se voisi laskeutua asematorille, mikä helpottaisi liikennepaineita rakentamisen aikana. Stacy Siivonen tiedusteli, ovatko siltaa suunnittelevat tietoisia siitä, miten kovaa Hangossa voi tuulla. Hän kyseenalaisti myös suunnitellun ilmaseinän tarkoituksenmukaisuutta. Yrjö Sahlstedt sanoi, että tärkeintä on ottaa huomioon asukkaiden toivomukset ja että silta palvelee väestön tarpeita. Martti Kalpala komppasi:


– Silta palvelee hankolaisia, matkailijoita ja kauppaa. 
Ratkaisuksi tuuliongelmaan hän ehdotti, että rakennettaisiin hiihtopaikkakunnilla käytössä olevan kaltainen pleksilasinen tunneli ja matto, joka tekisi liikkumisesta jalan tai pyörällä mukavaa ja turvallista.

Pekka Tuunanen tiedusteli, onko alikulkua selvitetty vaihtoehtoisena ratkaisumallina. Onko pakko rakentaa silta? Väylän edustaja vastasi, että tunneli on ainakin tuplasti kalliimpi. Johannes Runeberg halusi gunnarstrandilaisena varmistaa, että asfaltoitu satama-aidan vieressä kulkeva pyörä- ja jalankulkutie jää jäljelle. Jaakko Laiho puolestaan toivoi, ettei kaikkea siltaan liittyvää ole lyöty lukkoon, kun hankolaisille seuraavan kerran tiedotetaan siitä, vaan että prosessiin voidaan vaikuttaa sen edistyessä.


Sähköautoja vuokrattavana


Silta-asian jälkeen tiedottaja Nina Näsänen esitteli kaupungin sähköautot. Hän näytti, miten yksityishenkilöt voivat loggautumalla Secton-palveluun vuokrata itselleen jommankumman kaupungin kahdesta autosta. Ne ovat aiemmin olleet ainoastaan kaupungin käytössä. Yleisö sai videon välityksellä nähdä, miten auto käynnistetään ja tankataan. Ohjeet ovat tulossa kaupungin kotisivuille. Esko Kari yleisöstä sanoi, että hän eläkkeellä olevana liikennepoliisina on kiinnostunut vastuunjaosta, kun joku jolla ei ole ajo-oikeutta vuokraa auton tai ajaa päihtyneenä. Strandell vastasi, että ajokortit tarkistetaan vuokraushakemuksen täyttämisen yhteydessä. Rattijuopumuksen suhteen on vain luotettava ihmisiin. Perimmäinen vastuu on kuitenkin aina kuljettajalla.

Chyden uudet asunnot

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä asiana ohjelmassa oli Jan-Erik "Chyde" Chydeniuksen Kuningattarenvuoren Hangon Läntinen Laituri –hankkeen esittely.

Hän kertoi jo pitkään empineensä hanketta alueelle, joka on rumentanut kaupunkia kallion räjäyttämisestä alkaen. Joukko tapahtumia johti kuitenkin siihen, että hänen piti valita, yrittääkö hän kehittää aluetta vai ei tee mitään sen hyväksi. Nimi tulee "Kuningattarenvuoren Laituri"–kyltistä, joka oli Graniittilinnan seinässä rantaa myötäilevän tien puolella. Chyde ei kuitenkaan halunnut Kuningatarvuori-nimen synnyttämistä kielteisistä mielleyhtymistä seuraavaa rasitetta. Siksi nimeksi tuli sen sijaan Läntinen Laituri.

Yhtenäinen sijainti

Yrityksellä on nyt rakennusoikeutta yhteensä 7200 neliömetriä jakaantuneena kortteleihin 130, 134 ja 135. Tonteille 134 ja 135 sijoitetaan kummallekin 40-45 katollista autopaikkaa sekä väestönsuoja. Asuntojen määrä tulee olemaan 95-100. Yksiöitä niistä on noin 35, kaksioita noin 20 ja kolmioita noin 35. Loput, 5-7 asuntoa, ovat suurempia 100, 130 ja 150 neliömetrin suuruisia. Kaikista asunnoista on merinäköala ja huoneistoissa on oleskelutilaa lisäävät suuret lasitetut parvekkeet. Rakennusten väritystä ja julkisivumateriaaleja ei ole vielä päätetty. Ympäristölautakunta määrittelee ne.

Uusia veronmaksajia

Aikataulu on ripeä. Jos kaikki sujuu hyvin, rakennustyöt käynnistyvät huhti-toukokuussa 2020. Suunnitelmissa on rakentaa 23-28 asuntoa kerrallaan myytäväksi sitä mukaa kun ne valmistuvat. Eniten merinäköalaa peittävät asunnot rakennetaan ensin. Kaikkiin rakennuksiin tulee maalämpö ja kun se on tarkoituksenmukaista käytetään aurinkoenergiaa. Kaikissa taloissa on lisäksi sähköautovaraus. Chyde toivoo asuntojen houkuttelevan uusia veronmaksajia kaupunkiin:

– Tiedämme, että meidät pian liitetään lähimpään kuntaan, ellemme saa sellaisia.

Yrityksen tähän mennessä rakentamien 96 asunnon asukkaista 16 % on kirjoilla Hangossa.

Mitä: Seuraava asukasilta koskee muovin kierrättämistä. Asiantuntijana toimii Linnea Skogberg Rosk'n Rollista.

Milloin & Missä: Torstai 21.11. klo 18.00-19.30, Kaupungintalon juhlasali.

Miksi: Muovi on yksi aikamme suurimmista jäteongelmista ja todellinen ekojärjestelmäämme, muun muassa maailmanmeriin kohdistuva uhkatekijä.

Kaupunki suunnittelee muovinkeräyksen aloittamista kiinteistöillä Hangossa. Tervetuloa saamaan neuvoja, miten pääsee käyntiin, mitä voi kierrättää ja mikä kuuluu sekajätteisiin, miten puhdasta muovin pitää olla ja niin edelleen.

Mer läsning