Ukkomiehen oikeudet ja poikamiehen vapaus?

Kuka tuntee itärajan kunnan Kesälahden? Sitä ei enää ole, koska talousvaikeudet pakottivat kunnan liittymään muutama vuosi sitten Kiteen kaupunkiin. Kesälahden pitäjä kuitenkin on olemassa.

Mitä yhteistä on Hangolla ja Kesälahdella? Paljonkin. Molemmat ovat kauniita paikkakuntia, joissa kesäasukkaiden määrä on suuri. Molempien kuntatunnus on aurinko! Molemmat ovat entisiä valtioneuvoston määräämiä ns. kriisikuntia. Itse asiassa samassa valtioneuvoston istunnossa vuonna 2010 todettiin Hanko ja Kesälahti kuuluvan tähän paarialuokkaan. Hanko selvisi, Kesälahti ei.

Vaimoni suvulla on kesäpaikka Kesälahdella. Kesäaikana olemme siellä, säistä riippuen, pari kolme kuukautta. Haluaisimme, että voisimme maksaa osan veroistamme tähän kuntaan, koska käytämme kunnan järjestämiä rakenteita ja palveluita: teitä, katuja, kirjastoa, erilaisia liikuntapaikkoja ja terveyskeskusta, muutaman mainitakseni.

Hankoon on runsaasti rakennettu uusia, suhteellisen kalliita asuntoja. Myös paikkakunnalla tyhjiksi jääneitä vanhoja asuntoja on myyty usein pääkaupunkiseudun kesähankolaisille. Hyvä, että väki edes kesäaikana ja viikonloppuisin lisääntyy. Näiden ihmisten ja "vakihankolaisten" välille on tarpeetonta saada aikaan vastakkainasettelua: mahdumme kyllä kaikki sovussa tänne oikein hyvin.

Hangon kaupunki on suhtautunut positiivisesti uuden rakentamiseen. Hyvä niin. Tarkoituksena on ollut, että kaupunkiin muuttaisi paljon hyviä veronmaksajia. Kaupungin väkimäärä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt. Kesäasuntojen ikkunat ovat yleensä talvella pimeinä – ihmiset ovat muualla kuin Hangossa. Talven pimeät ikkunat ja Vuorikadun pysähtynyt kello kertovat saattohoidossa henkitoreissaan olevasta kaupungista. Eikä kyse ole koronasta. Miten meille näin kävi?

Olen edellä olevan johdosta kaksoiskuntalaisuuden kannattaja. Maksaisin mielelläni parin kolmen kuukauden veroni Kesälahdelle (nykyään siis Kiteelle), koska kulutan kunnan palveluja siellä. Tämä ei ole mahdollista, koska kaksoiskuntalaisuusasia ei ole edennyt muun muassa perustuslakiongelmien johdosta. Perustuslakia tietysti voitaisiin muuttaa, mutta tällaisten muutosten taakse on vaikeaa saada riittävästi kansanedustajia, koska valtaosa heistä asuu sellaisissa keskuskunnissa, joiden talouteen kaksoiskuntalaisuus vaikuttaisi haitallisesti.

Väki ei ole kovin suuressa määrin siirtämässä kirjojaan Hankoon. Jos pääkaupunkiseudulla kunnallisvero on 3-4 % alhaisempi, niin ymmärtäähän sen jokainen, että ratkaisu tehdään lompakkoon katsomalla. Lisäksi perheen työpaikat, ystävät, lasten päiväkodit, koulut, kulttuuririennot ja harrastuspaikat ovat muualla. Tässä ei auta edes yleistyvä etätyön tekeminen.

Hankolaisten päättäjien lienee melko turha toivoa suurta veronmaksajien muuttoaaltoa tänne.

Itse olisin siis kaksoiskuntalaisuuden kannalla. Voisin mielelläni maksaa osan veroistani Kesälah...siis Kiteelle. Uskon, että moni osa-aikahankolainen olisi valmis tekemään Hangon osalta samoin, jos se olisi mahdollista. Kansalaisten rehellisyys ja oikeudentaju ovat kunnossa.

Perustuslain muuttaminen on varmasti työteliäs tie, muttei mahdoton. Jos tahtoa on.

Kaverini totesi muutama vuosikymmen sitten, että miehen elämän paras ajanjakso on kihlausaika: on ukkomiehen oikeudet ja poikamiehen vapaus. Tässä on tilanne vähän samanlainen. On kuntalaisen oikeudet, mutta vierailijan vapaus. Mitä yhteistä näillä on? Kummatkin ovat lain mukaisia, mutta oikeudentajun ja moraalin kannalta kyseenalaisia.

Mer läsning