Työllisyys ja sanktiot puhuttivat valtuustossa

Sanktiot, jotka kaupunki maksaa pitkäaikaistyöttömien työllistymättömyydestä nousivat 10.12. valtuuston kokouksen kuumaksi perunaksi. Näkemykset siitä, mille sektorille sanktiot kirjanpidollisesti kuuluvat, eroavat merkittävästi toisistaan. Lisäksi keskusteltiin siitä, kantaako kaupunki vastuunsa asiassa ylipäätään riittävällä tasolla.

Toimialoista perusturvalle on varattu ensi vuoden talousarviosta suurin osuus.

Lisäksi perusturvan budjettiin on kirjattu myös ne 604 000 euroa, jotka Hangon kaupunki maksaa valtiolle työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja tästä järjestelystä oltiin erimielisiä.

Henkilö, jonka kaupunki on palkannut työllisyyskoordinaattoriksi, työskentelee keskushallinnossa. Asetelma on joidenkin poliitikkojen näkemyksen mukaan ristiriitainen ja asiasta käyty keskustelu kesti tunnin.

Rahat ja henkilö samaan ruutuun

Urpo Hyttinen (Vas) ehdotti Jaana Pulkkisen (SDP) tuella, että työmarkkinatuen kuntaosuuteen liittyvä rahaliikenne siirretään keskushallinnon budjettiin vastuunjaon selkeyttämiseksi.

Kaupunginjohtaja Denis Strandell yritti selventää, että talousarvion näkökulmasta tällainen kirjaamisasia on lähinnä tekninen eikä tilanne muutu käytännössä miksikään, vaikka rahaa siirrettäisiin ruudusta toiseen. Sekä Strandell että talousjohtaja Kim Adolfsson esittivät myös, että menettely on tällä tavoin yhteismitallinen sekä seurannan että vertailun näkökulmasta.

Poliitikot katsoivat kuitenkin, että raha ohjaa toimintaa paremmin, jos kokonaisuus on saman kustannuspaikan alla.

Vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä sateli salissa vasemman puolen tukiessa Hyttisen ehdotusta. Tämä aiheutti silminnähden turhautumista niiden keskuudessa, joiden mielestä tässä puhuttiin pelkästä muodollisuudesta.

Mitä asialle kokonaisuutena tehdään?

Birgitta Gran (Vas) provosoi keskustelua kysyen, piittaako kaupunginjohtaja työttömien asiasta lainkaan, ja että tarvitaanko kaupungissa työllisyyskoordinaattoria, jos toiminnan tulokset ovat näin kyseenalaiset. Henkilökohtaisesti hän kuitenkin katsoi, että toimi tarvitaan ja että resurssit tulisi ylipäätään ohjata siten, että työntekijät saavat työrauhan ja tilanne paranisi.

Aila Pääkkö antoi ymmärtää, että valtuuston toimet eivät ole riittävän kattavia, jotta tilanne voisi tosiasiallisesti parantua.

Pulkkinen puolestaan pohti, tulisiko koordinaattorin toimi siirtää sosiaalipuolelle, jos rahoja ei voida siirtää.

Torbjörn Ekholm (RKP) koetti saada sanottua väliin, että asiaa on jo käsitelty hallituksessa, mutta asia ei ottanut tuulta alleen.

Lopuksi Jari Karvinen (Kok) tiedusteli virkamiesten näkökulmaa asiaan.

Monimutkainen kokonaisuus

Seuraavaksi henkilöstöpäällikkö Nina Granqvist toi esiin, ettei keskustelun sävy ilahduta. Hänen kantansa oli selkeä ja vakuuttava: kaupunki on todella panostanut työllisyyden parantamiseen, mutta tehtävä on vaikea.

– Jokaisen tilastossa näkyvän työttömyyden takana on ihminen ja hänen henkilökohtainen elämäntilanteensa.

Tällä hetkellä avoinna olevista työpaikoista on ylipäätään pulaa. Tilanne ei helpota sellaisen henkilön työllistymistä, joka on ollut jo pitkään pois työelämästä, ja jolla työkyky ei ole entisenlainen. Työttömyyteen kietoutuu usein myös muita elämää hankaloittavia tekijöitä, kuten sellaisia terveydellisiä haasteita, joita ei voi työllistämistoimissa sivuuttaa.

– Te päätätte, mitä päätätte, mutta en enää halua kuulla väitteitä siitä, ettei asioille olisi tehty mitään. Työtä tehdään päivittäin yli kunta- ja sektorirajojen.

Myös perusturvajohtaja Elisabeth Kajander toi virkamiesnäkökulmaa esiin.

– Raaseporissa tälle asialle on oma osastonsa, mutta vaikka resursseja on enemmän, ovat heidän sanktionsa samaa luokkaa kuin Hangossa.

Äänestyksestä tuli tasainen. Hyttisen esitys sai 17 ääntä, kaupunginhallituksen esitys 14.

Mer läsning