Tvärminnen tutkijat saivat tutustua uuteen alukseensa: ”Tämä on tutkimuksen lippulaiva”

Vuorineuvokset Stig Gustavson ja Georg Ehrnrooth ovat molemmat keränneet varoja Tvärminnen uuteen tutkimuskatamaraaniin. Kuvassa on myös aluksen rakentavan Kewatecs Aluboatin toimitusjohtaja Jens Ahlskog. Bild: Alf Norkko

Tvärminnen eläintieteellinen tutkimuslaitos saa syyskuussa uuden aluksen. Alus rakennetaan Kokkolassa ja se tulee lisäämään aseman tutkimusmahdollisuuksia.

– Tämä näyttää todella hyvältä. Alus on täysin ainutlaatuinen Suomessa ja se tulee parantamaan melkoisesti Helsingin Yliopiston tutkimusmahdollisuuksia, sanoo Tvärminnen eläintieteellisen tutkimuslaitoksen Itämeren ekologian professori Alf Norkko.

Tvärminnen uusi tutkimuskatamaraani numeroina

18 metriä pitkä.

7 metriä leveä.

3 kerrosta korkea.

Alukseen mahtuu 30 henkilöä plus miehistö.

Matkavauhti 18 solmua.

Alus pystyy murtamaan 5 senttimetrin jääpeiton

Aluksen hintalappu on 1,9 miljoonaa.

Hän vieraili hiljattain tutkimuskatamaraanin valmistavan Kewatec Aluboatin luona Kokkolassa Pohjanmaalla. Syyskuussa aluksen pitäisi olla valmis.

– Se on tutkimuksen lippulaiva Suomessa, sanoo Norkko.

Hän matkusti yhdessä neljä vuotta sitten tutkimusaluksen varainhankinnan aloittaneiden vuorineuvosten Stig Gustavsonin ja Georg Ehrnrootin kanssa.

– Norkko nousi pilviin, kun hän näki aluksen. Ja minä myös, sanoo Gustavson.

Nykyinen alus ei kata vaatimuksia

Ja tutkimusalusta on kaivattu, aseman nykyinen alus on valmis eläkkeelle.

– Sadurian nostolaite ei jaksa nostaa nykyaikaisia laitteita laivaan. Uusi alus on myös joustavampi jo siitäkin syystä, että se on katamaraani ja siksi pinnalla kulkeva.

Tvärminnen uusi tutkimusalus on kohta valmis. Tässä se on Kewatec Aluboatsin telakalla Kokkolassa. Bild: Alf Norkko

– Sen kanssa voi liikkua rannikkoalueella vapaasti.

Aluksella on myös dynaaminen paikannus, joka tarkoittaa sitä, että se pysyy yhdellä ja samalla paikalla, kun näytteitä otetaan.

– Se on myös tärkeää, jos haluat ottaa uusia näytteitä täsmälleen samasta paikasta kuin vuosi aikaisemmin, sanoo Norkko.

Aluksella ei ole kovinkaan paljon laboratoriolaitteita, vaan ajatuksena on, että varustus lastataan sinne, riippuen siitä, mikä tutkimusalue alusta tarvitsee.

Tvärminnen uuden tutkimusaluksen luonnos, joka on varustettu sillä pohjassa elävän kilkin kuvalla, joka toimii laitoksen logona. Bild: Tvärminne zoologiska station

Poistetut kristallivaasit tutkimukseen

Alus ei ole halpa. 800 000 euron lahjoituksen ansiosta Helsingin yliopisto sai loput rahat valtion rahoituksen kautta yliopistoja varten.

– Tuki osoittaa, kuinka tärkeää Itämeren tutkimus on yhteiskunnalle, Norkko sanoo.

Vuonna 2015 Gustavson täytti 70 vuotta ja keräsi 800 000 euroa, joka lahjoitettiin yliopistolle.

– En halunnut kristallivaaseja ja kukkasia. Halusin kerätä rahaa johonkin järkevään.

Gustavsonilla on mökki tutkimusaseman läheisyydessä ja hän on aina asunut saaristossa. Siksi hän on myös nähnyt luonnossa tapahtuneet muutokset.

– Näkyvyys on heikentynyt, on umpeen kasvamista, kampelat ovat kadonneet. Sydämestä sattuu, kun näkee millaiseksi se on mennyt.

Koska monet hänen ystävistään asuvat saaristossa, tuntui lahjoitus oikealta. Ilman tutkimusta on vaikea tehdä oikeita toimenpiteitä monimutkaisessa ekosysteemissä.

-Toimenpiteet, jotka eivät perustu asianmukaisiin perustutkimuksiin, voivat pahentaa tilannetta", sanoo Gustavson.

Mer läsning