Tutkijat haluavat paljastaa levien salaisuudet

Viranomainen. Ympäristönsuojelupäällikkö Ville Wahteristo tuo Havsmanualen 2 –hankkeeseen viranomaisnäkökulman. Bild: Sarah Grönstrand

Hangon ja Raaseporin edustan merialueiden rehevöitymistä on tarkoitus tutkia yksityiskohtaisesti. Veden laatu kartoitetaan, jotta myöhemmin voidaan ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin sen parantamiseksi.

Hangon edustan vesialueiden laadusta on karkeita arvioita, mutta ne eivät riitä, jos veden laadun parantamiseksi halutaan tehdä konkreettisia toimenpiteitä.

Vesien tilan parantamishankkeen Havsmanualen 2 ansiosta Raaseporin ja Hangon merialueiden vesien laatu kartoitetaan yksityiskohtaisesti.

Ongelma-alueiden tutkiminen

Hankkeessa keskitytään lähtökohtaisesti ongelma-alueiden tunnistamiseen.

Sitä tehdään muun muassa tutkimusveneellä käytettävällä siirrettävällä automaattisella kokeidenottojärjestelmällä, jonka avulla ympäristön tilaa voidaan analysoida.

Koska ympäristö luonnostaan vaihtelee matalissa rannikkovesissä, tutkijoiden on otettava myös se huomioon. Lisäksi säät ja tuulet vaikuttavat mittaustuloksiin.

– Tulemme ottamaan myös perinteisiä vesikokeita ja viettämään melkoisesti aikaa laboratoriossa, sanoo hanketta johtava tutkija Matias Scheinin.

Päästölähteiden tunnistaminen

Toiseksi pyritään selvittämään, mistä päästöt tulevat.

– Ajatus on torjua niin kutsuttua epämääräistä hajakuormitusta, Scheinin selittää.

Epämääräinen hajakuormitus aiheuttaa rehevöitymistä päästöistä, joiden alkuperää ei oikein tiedetä. Kyse saattaa olla esimerkiksi pienistä ojista.

– Se on suurin ongelma, joka vaikeuttaa Itämeren palautumista.

Niin kutsuttuun pistekuormitukseen on helpompi tarttua, koska sen osalta tiedetään, mistä päästöt tulevat. Esimerkkejä pistekuormituksesta ovat päästöt puhdistamoilta, tehtailta tai teollisuudesta.

Haluaa antaa apuvälineitä ympäristötyöhön

Kolmanneksi tutkijat haluavat antaa viranomaisille apuvälineitä, joiden avulla voidaan priorisoida, mihin kannattaa rakentaa esimerkiksi kosteikkoja rehevöitymisen vähentämiseksi.

– Ajatus on, että kehitämme kustannustehokkaan järjestelmän veden tilan määrittelemiseksi, Scheinin kertoo.

Tutkijat tulevat tässä työssä hyödyntämään Raaseporissa tehdyn Havsmanualen –hankkeen aineistoa. Vesikasvit ja levät on kartoitettu sen puitteissa.

Tutkijat näkevät, mitkä ominaisuudet omaavat lajit ja missä laajudessa ne elävät tietyn laatuisissa vesissä. Tutkijat toivovat voivansa kehittää apuvälineitä määritelläkseen vedessä kasvavien levälajien perusteella, miten ravintorikas ympäristö on eri vesialueilla.

– Haluamme voida tarjota käyttöön tulkinta-avaimen. Jos vesikasvillisuutta voi tulkita tällä tavalla, ympäristön tilaa Itämeren pohjoisrannikolla voidaan jatkossa määritellä, ja sitä voidaan seurata erittäin kustannustehokkaasti. Siihen riittävät yksinkertaiset vesikasvillisuuden kartoitukset ja muutamat niiden elinympäristöä kuvaavat perusmuuttujat, Scheinin selittää.

Hanko hallinnoi hanketta

Havsmanualen 2 –hanketta hallinnoi ympäristöosasto. Hangon ympäristönsuojelupäällikkö Ville Wahteristo työskentelee myös hankkeen piirissä. Hän tuo hankkeeseen ympäristöviranomaisen näkökulman, joka on tärkeä, koska hankkeen tavoite on ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin Itämeren tilan parantamiseksi.

– Hanke antaa meille eväitä, joiden avulla rajalliset ympäristötoimenpiteisiin käytössä olevat varat voidaan suunnata oikeisiin kohteisiin, Wahteristo kertoo.

Hanko ei sitä vastoin rahoita hanketta. Rahoitus siihen tulee vuorineuvoksetar Sofie von Julinin säätiöltä, joka on myöntänyt hankkeelle 200 000 euron avustuksen.

Faktaa

Miksi Havsmanualen 2 –hanke toteutetaan?

Erilaiset maa-alueiden ravinnepäästöt rasittavat Suomen rannikkovesiä ja koko Itämerta.

Suuri osa päästöistä ei tule joista tai vastaavista helposti tunnistettavista lähteistä, vaan koko rannikolta.

Rannikkovesissä on suurta vaihtelua. Suolapitoisuus, lämpötila, laineiden ja tuulien vaikutus voi olla merkittävä lyhyilläkin etäisyyksillä.

Havsmanualen 2 –hanke pyrkii ottamaan huomioon rannikon ympäristövaihtelut ja tuottamaan tarkkaa tietoa ravinnekuormitustasoista ja –lähteistä.

Uudet tutkimustulokset yhdistetään Havsmanualen 1 –hankkeen tuloksiin.