Tunnelma on haikea Hangon lehden 
ilmestyessä viimeistä kertaa

Tyylitutkielma. Benita Forsman ja Birgitta Ekström työskentelivät 1970-luvulla yhdessä Hangon lehdessä. Noihin aikoihin, juuri ennen tietokoneaikaan siirtymistä, varsinainen työväline oli kirjoituskone. – Minulla oli käytössäni ikäloppu, muistaakseni Continental-merkkinen, kirjoituskone. Siitä lenteli toisinaan osia, jotka laitettiin talteen laatikkoon, mutta kone toimi myös ilman niitä, Ekström muistelee. Bild: Raimo Kuittinen/Birgitta Ekströmin arkisto


Birgitta Ekströmillä ja Benita Forsmanilla on kummallakin menneisyys tänään viimeistä kertaa ilmestyvän Hangon lehden palveluksessa. – Tieto Hangon lehden lakkauttamisesta ei tullut yllätyksenä, mutta todella surullista tämä on, he sanovat.

Birgitta Ekström ja Benita Forsman tunnetaan ehkä paremmin pitkistä uristaan museonjohtajana ja kirjastonhoitajana, mutta tosiasia on, että he molemmat työskentelivät 1970-luvulla Hangon lehdessä. Kumpikin muistelee niitä aikoja ilolla.


– Työpäivät olivat pitkiä ja töitä paljon, mutta ei sitä ajatellut. Se oli hauskaa, emmekä ainoastaan me tulleet hyvin toimeen keskenämme. Sama koski myös latomoa ja muuta teknistä henkilökuntaa. Olimme kaikki hyviä ystäviä ja latomo työskenteli seinän takana, joten kävimme siellä usein. Tämähän oli vanhaa lyijyladonta-aikaa juuri ennen tietokoneisiin siirtymistä. Sen jälkeen tunnelma muuttui, mikä johti siihen, että ihmiset lopettivat ja kaikki joutuivat lähtemään tekniseltä puolelta, sanoo Ekström.

Haikeata. Benita Forsman ja Birgitta Ekström työskentelivät lähes 50 vuotta sitten yhdessä tänään viimeistä kertaa ilmestyvän Hangon lehden toimituksessa. 
 Bild: Lina Enlund


Hangon lehti ja paino toimivat 1970-luvulla niin kutsutussa Liljeforsin talossa. Lehti ilmestyi kolmesti viikossa.

– Lehdessä sai tehdä aivan kaikkea ja oppi valtavasti asioita. Siellä myös tapasi monenlaisia ihmisiä. Vieläkin jotkut muistelevat, että haastattelin heitä joskus 1970-luvulla, Benita Forsman sanoo.


Paikallinen ensin 


Hangon lehti on aina ollut erittäin paikallinen ja periaatteessa mikään ei ollut liian pientä. Lähes kaikkea seurattiin.


– Mehän ravasimme kokouksissa ja luennoilla ja kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Yksi juttukeikka, jonka muistan ikuisesti, oli eräs unikeonpäivän kulkue. Unikeko oli näyttelijä Eva Perander vuoden Miss Kesän, Monica Skogsströmin vangitessa katseita yöpaitaan sonnustautuneena kulkuetta johtaneen auton kyydissä. Ohjelmaan oli sinä vuonna panostettu erityisesti ja Casinolla oli tunnettuja artisteja esiintymässä. Ulkona oli kaatosade, mutta Casinolla oli niin lämmintä ja tunnelma katossa siihen malliin, että vettä norui myös ikkunoiden sisäpinnoilla, Birgitta Ekström muistelee.


Klassikko. Bror Lindström kuului kalustoon. Lyijyladonta edusti 1970-luvun aikaista tekniikkaa. Aikanaan työ tietokoneistuisi uudella tekniikalla ja uusilla työtehtävillä. Bild: Raimo Kuittinen/Birgitta Ekströmin arkisto

Myös Hangon lehdelle kuvaustöitä tehneellä kaupungin paikallisella valokuvaajalla, Raimo Kuittisella oli keskeinen rooli. Hän avusti ahkerasti lehteä.


– Ja hän sai kuvaustehtäviä mitä merkillisimpiin aikoihin ja mitä ihmeellisimmistä aiheista. Kerran olimme paikalla Yönkuningatar-kaktuksen puhjetessa kukkaan keskellä yötä. Se ei kuitenkaan ollut mikään ongelma Raimolle, joka oli mitä suurimmassa määrin yöihminen, Benita Forsman toteaa.

Aina lukeneet


Sekä Benita Forsman että Birgitta Ekström jättivät Hangon lehden, mutta aitoina hankolaisina he ovat säilyttäneet yhteytensä lehteen, joka on aina ollut tärkeä Hangolle ja hankolaisille.


– Sen huomasi myös meidän aikanamme. Itse aloin lukea sitä jo lapsena ja olen aina vain jatkanut, Benita Forsman kertoo.

Tärkeä. Pia Pirilä vastasi suomenkielisestä palstasta. Valokuva: Bild: Raimo Kuittinen/Birgitta Ekströmin arkisto


Hangon lehden erikoisuushan oli se, ettei se ollut ainoastaan ultrapaikallinen, vaan myös kaksikielinen. 1970-luvulla se tarkoitti Pia Pirilän hallinnoimaa suomenkielistä palstaa, mutta vähitellen suomenkielinen sisältö alkoi paisua.


– Hankoonhan muutti paljon suomenkielisiä, joten tarve oli ilmeinen. Samanaikaisesti lehti oli selkeästi RKP-myötämielinen, eikä esimerkiksi päätoimittaja Enok Österlund mitenkään arastellut lehden käyttämistä puolueen hyväksi, Ekström sanoo.

Pitkät perinteet


Hans Enok Österlund kuuluu Hangon lehden historian klassisiin nimiin. Hangö-lehti perustettiin vuonna 1890 ja sen ensimmäinen päätoimittaja oli W. E Lindbohm seuraajinaan muun muassa Tor Westerholm (1918–1947) ja Enok Österlund (1947–1979), jotka johtivat lehteä keskeytyksittä yhteensä yli 60 vuotta. 
Österlundin seuraajaksi valittiin tuleva kansanedustaja Rainer Erlund, joka toimi päätoimittajana vuoteen 1992.


Yksi nimi, jota ei myöskään voi sivuuttaa tässä yhteydessä, on muutama viikko sitten kuollut Nils-Åke Nyberg. Hän kirjoitti urheilusta Hangon lehteen peräti 61 vuoden ajan ennen kuin hän siirtyi syrjään vuonna 2016. Suoritus on lievästi ilmaistuna ainutlaatuinen.


Ryhmäkuva. Toimitussihteeri Veijo Nummenmaa (ylhäällä v.), päätoimittaja Hans Enok Österlund sekä toimittajat Birgitta Ekström ja Margit Frankenhaeuser (istumassa) muodostivat Hangon lehden toimituksen 1960-luvun lopulla. Bild: Raimo Kuittinen/Birgitta Ekströmin arkisto

Lehden ilmiasu on muuttunut ja omistajat vaihtuneet vuosien varrella. KSF Median omistuksessa Hangon lehti on ollut vuodesta 2012.

Aikakausi päättyy 


Nyt Hangon lehden 130 vuotta kestänyt aikakausi kuitenkin päättyy lehden viimeisen numeron ilmestyessä tänään. Birgitta Ekström ja Benita Forsman tuntevat haikeutta.


– Ajat ovat muuttuneet, eikä tieto Hangon lehden lakkauttamisesta ollut mikään suuri yllätys. Elin kuitenkin ehkä toiveissa, että kyse oli vain notkahduksesta, ja että lehti saisi jatkaa, mutta niin ei käynyt. Lehti jättää jälkeensä suuren tyhjiön ja monista tuntuu ehkä siltä kuin Hangosta taas häviäisi jotakin, Forsman toteaa.


Lehden lukijathan eivät kuitenkaan jää ilman uutisia Hangosta. Paikallinen Hanko-aineisto ohjataan nyt sen sijaan entistä suuremmassa määrin Hangon lehden kanssa symbioosissa eläneeseen Västra Nyland –lehteen, joka sekin on yksi KSF Median lehdistä.


Selvä muutos entiseen on kuitenkin, että suomenkielinen osio jää pois. VN on puhtaasti ruotsinkielinen lehti myös Hangon osalta.


– Toivon todellakin, että Hanko saa hyvää näkyvyyttä Västra Nylandissa. Monet lehdethän ovat vuosien varrella pyrkineet aluevaltaukseen Hangossa, eikä vähiten suomeksi, mutta mikään ei ole oikein onnistunut siinä. Enkä myöskään usko, että nyt perustettaisiin joku uusi lehti. Uutisten lukeminen on niin erilaista nykyisin, sanoo Birgitta Ekström.


Mer läsning