Tulliniemenrannan luonto on pelastettava – aluskasvillisuus tukahduttaa ainutlaatuiset männyt, ellei mitään tehdä

Tulliniemenrannan luonnonhoitosuunnitelmasta liikkuu monenlaisia huhuja. Suunnitelmaa on arvosteltu kovasanaisesti. Siksi suunniteltujen toimenpiteiden esittelemiseksi järjestettiin tiedotustilaisuus ennen pääsiäistä.

Metsähallitus ja Hangon kaupunki järjestivät tiistaina 16. huhtikuuta yleisötilaisuuden Tulliniemenrannan kahvilassa. Tilaisuudella haluttiin myös vähentää monien hankolaisten alueesta ilmaisemaa huolta.

– Haluamme esitellä tosiasioita leikataksemme siivet vääriltä huhuilta, sanoo Hangon kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Ville Wahteristo.

Tulliniemenrannan luonnonhoitosuunnitelma

Tulliniemen Natura-alue käsittää 2 500 hehtaaria, joista 2 400 hehtaaria on vesialueita.

Hangon kaupunki omistaa puolet alueesta. Loppuosa on Metsähallituksen omistuksessa. Toimenpiteisiin on nyt tarkoitus ryhtyä 19,5 hehtaarin suuruisella alueella.

Tulliniemenranta on biotoopiltaan niin kutsuttua paahdealuetta, mikä on dyynialueille tunnusomaista.

Suunnitellut toimenpiteet sisältyvät EU-hankkeeseen Paahde-LIFE, jolla pyritään säilyttämään Suomen paahdealueet. Hanke-esittely löytyy osoitteesta www.metsa.fi/paahdelife

– Tulemme myös keskustelemaan ja selittämään, miksi ympäristönsuojelutoimenpiteitä tarvitaan. Tulliniemenrannalla on 45 uhanalaista hyönteis- ja kasvilajia, joiden säilymiseen on kiinnitettävä huomiota, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Esko Tainio.

Alle promille Suomen luonnosta on samankaltaista kuin Tulliniemenrannalla. Alueen luonto on siis ainutlaatuinen ja siksi Natura-aluetta, jota on suojeltava. Tämä ei sitä vastoin tarkoita, että halutaan rajoittaa, miten ja missä alueella saa liikkua.

– Suunnitelmissa on esitys pitkospoluista, jotta myös liikuntaesteiset voivat liikkua rannalla. Kyse on 200–300 metristä, mutta niitä ei ole pakko käyttää. Alueella saa jatkossakin liikkua vapaasti nykyiseen tapaan, ja Hangon kaupunki päättää rakennetaanko pitkospolut ensi syksynä vai ei, sanoo Tainio.

Mäntyjä kaadetaan mäntyjen suojelemiseksi

Luonnonhoitosuunnitelmassa esitetään monia toimenpiteitä. Eniten on arvosteltu suunnitelmia kaataa mäntyjä ja poistaa aluskasvillisuutta joiltakin alueilta.

– Avointen alueiden umpeen kasvaminen on yksi kahdesta suurimmasta syystä eläinten ja hyönteisten uhanalaisuuteen Suomessa. Jo nyt on olemassa alueita, joilla uudet männyt ovat tukahduttaneet kuoliaiksi vanhat männyt, Tainio selittää.

Alueella on vanhoja kuolleita mäntyjä, jotka ovat hävinneet kilpailussa nuoria mäntyjä vastaan. Kun nuorempia mäntyjä poistetaan, alueelle luonteenomaiset vanhemmat männyt saavat enemmän elintilaa. Esko Tainio kertoo, että eräät vanhoista männyistä ovat lähemmäs 250–300 vuoden ikäisiä.

Dyynialue. Tulliniemenranta oli 1934 lähes puuton. Bild: sannahi

Tämä tarkoittaa, että Tulliniemenrannan umpeenkasvanut dyynialue avartuu. Tuulet ja aurinko pääsevät taas muokkaamaan maaperää, mikä on tärkeätä biotoopille, mutta vaikuttaa jossain määrin alueen kävijöihin.

– Tingimme yksinkertaisesti vähän omasta mukavuudestamme ja autamme siten uhanalaisia lajeja. Tulliniemenrannan paahdealue käsittää tällä hetkellä 7–8 hehtaaria, kun se sodan jälkeen oli 32–35 hehtaarin suuruinen. Alue on nyt kasvamassa liikaa umpeen, sanoo Tainio.

Paljon jää entiselleen

Dyynialueen metsän reuna siirtyy pohjoisemmas ja alueelle luonteenomaiset männyt tai männyt, joilla on kasvupotentiaalia, säilytetään. Vanha metsäalue säilytetään nykyisellään. Ainoastaan dyynialueeseen rajoittuvan eteläreunan nuorta mäntypuustoa harvennetaan.

– Alue tulee toki töiden suorittamisen aikana näyttämään epäsiistiltä muun muassa maassa makaavien oksien johdosta. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja malttia odottaa, kunnes työt on saatettu päätökseen, sanoo Wahteristo.

Lisää kasvillisuutta. Hiekkadyyneillä oli 1950-luvulla alkanut kasvaa paljon puita. Bild: sannahi

Maasta tullaan lisäksi poistamaan kariketta, sammalta ja jäkälää. Alueesta 50–70 prosenttia jää kuitenkin toimenpiteiden ulkopuolelle.

–  Alueella on onneksi vain vähän kurtturuusua, ja sen tulemme poistamaan. Kurtturuusu on varsinainen riesa Hangon luonnolle, sanoo Tainio.

Typpisateet ovat yksi syy aluskasvillisuuden rehevöitymiseen Tulliniemellä. Ravinteet saavat kasvit kasvamaan nopeasti ja viihtymään, mikä uhkaa paahdealueiden biotooppeja.

– Typpisateiden määrä on etelärannikolla suuri, 2–4 kiloa per hehtaari. Se vastaa noin puolta metsänlannoituksen typpimäärästä ja muuttaa nopeasti dyynialueiden karua maaperää, selittää Tainio.

Arvostelua tiedottamisesta

Luonnonhoitosuunnitelman avulla pyritään siis säilyttämään Tulliniemenrannan ainutlaatuinen luonto. Tavoitteisiin päästään parhaiten muun muassa kaatamalla nuoria mäntyjä ja poistamalla osa aluskasvillisuudesta. Osa arvostelusta on kohdistunut tiedotukseen hoitosuunnitelmasta ja siihen, ettei suunnitelmiin ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa.

Tässä on kuitenkin kyse väärinkäsityksestä, koska kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 2013 Natura 2000-alueen (Tulliniemen linnustonsuojelualue) hoito- ja käyttösuunnitelman lukuun ottamatta Tulliniemen luoteispuolella sijaitsevan vesialueen liikkumiskiellon laajentamisesitystä.

– Kun hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen käynnistyi, muodostettiin iso yhteistyöryhmä, jossa oli monia eri osapuolia, kuten purjehdusseura, kalastusalue, saariston metsästysseura, Museovirasto, Hangon ympäristöyhdistys ja Hangon Satama. Suunnitelma esiteltiin kahdessa yleisötilaisuudessa vuosina 2009 ja 2012, kertoo Wahteristo.

– Suunnitelma oli yleisesti nähtävillä 2012 ja siitä pyydettiin lausunto 23 taholta. Yhteensä lausuntoja ja muistutuksia saatiin 13.

– Tarkoituksemme on nyt yksinkertaisesti vain toteuttaa Tulliniemenrannan hoitosuunnitelma. Nyt ajankohtainen luonnonhoitosuunnitelma, toimenpideohjelma on laadittu tämän suorittamiseksi, selittää Ville Wahteristo.

Myönteistä palautetta

Valtaosa luonnonhoitosuunnitelmasta saadusta palautteesta on kuitenkin myönteistä. Kyse on osittain vastaavista toimenpiteistä kuin jo on tehty Örössä ja Furuvikenissä, eikä niitä juurikaan ole arvosteltu.

– Kaikki ovat tyytyväisiä Örössä tehtyihin toimenpiteisiin. Myös ympäristöyhdistys teki siellä maastokierroksen ja kaikki näyttivät olevan hyvillään siitä, että hoidamme luontoa, sanoo Tainio.

Jos Hangon kaupunginhallitus hyväksyy luonnonhoitosuunnitelman, toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti. Työt aloitetaan toukokuun lopulla ja tavoite on, että ne saadaan suoritettua ennen juhannusta ja matkailukauden alkua.

– Tulliniemenrannan pitäisi näiden toimenpiteiden ansiosta pysyä kunnossa 25–35 vuotta. Ja toivon, että typpisateet vähenevät, kun siirrymme käyttämään muita energialähteitä fossiilisten polttoaineiden sijasta.