Tarvitaan kestävä toimintasuunnitelma ja ihme

Hangon Brankis-talon toiminta päättynee vuodenvaihteessa. Tulisielut toivovat kuitenkin vielä ihmettä.

Toiminta on mennyt takapakkia usean vuoden ajan, ja yhdistys Svenska gården Brankis on tehnyt päätöksen hanskojen lyömisestä tiskiin vuodenvaihteessa. Yhdistyksellä on tällä hetkellä noin 25 000 euron edestä maksamattomia laskuja, eivätkä vuokratulot kata käyttökustannuksia. Raskas taakka on myös 150 000 euron peruskorjauslaina, josta on toistaiseksi maksettu vain korot. Brankiksen intendentti Karl-Erik Stenbäck toteaa, ettei yhdistyksellä ole mahdollisuutta lyhentää lainaa nykyisillä vuokratuloilla.

– Ihmiset sanovat, että meillä pitäisi olla monipuolisempaa toimintaa, mutta minä en keksi enää useampia puolia. Talossa on vuosien varrella järjestetty lähes kaikkea mahdollista toimintaa, hän sanoo huokaisten.

Kanta-asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Hangon Suomenkieliset Eläkeläiset, Hangö frimärksklubb ja South Coast Dancers. Rakennuksessa järjestetään myös teatteritoimintaa ja urheiluseurat käyttävät ahkerasti saunaosastoa ja isoa salia.

– Myös Åbolänningar i Hangö –yhdistys järjestää useita juhlia täällä joka vuosi, Stenbäck kertoo.

Avunhuuto Facebookissa

Guy Söderlund kävi äskettäin Brankiksessa tanssitapahtuman yhteydessä. Hän sai tuolloin kuulla sulkemisuhasta. Uutinen viritti keskustelun pöytäseurueessa.

– Meistä useampien pitäisi tietää tilanteesta. Siksi kirjoitin asiasta hankolaisten keskusteluryhmään Facebookissa, Söderlund toteaa.

Postaus johti pitkään keskusteluketjuun, jossa esitettiin muun muassa ajatus tukiyhdistyksen perustamisesta.

Etsivät ratkaisuja. Karl-Erik Stenbäck ja Guy Söderlund toivovat, että hankolaiset paneutuisivat Brankis-asiaan ja tekisivät luovia ehdotuksia. Bild: Berg-Lundqvist

– Sitä on harkittu aiemminkin, eikä se varmaankaan olisi mahdotonta. Mutta se edellyttäisi, että yhdistykselle laaditaan säännöt, Stenbäck sanoo.

Söderlundin mielestä Brankista on markkinoitu todella vähän. Monet hankolaiset eivät tiedä esimerkiksi, että rakennuksessa on saunaosasto, jonka yhteydessä on pienempien juhlien järjestämiseen soveltuva oma tila.

Enemmän vuokralaisia

Yhdistyksen Svenska gården Brankis puheenjohtaja Robin Sundberg ei ole nykytilanteessa erityisen optimistinen.

– Nyt näyttää siltä, ettei toimintaa voida jatkaa, ellei tapahdu jotain todella odottamatonta.

Sundberg toteaa, että Brankis on hieno talo, jota ei tällä hetkellä käytetä täysimääräisesti. Talossa pitäisi järjestää paljon nykyistä enemmän toimintaa, jotta talous saataisiin ojennukseen. Vuokratulot olivat vuonna 2017 noin 26 400 euroa. Tarvitaan 2 500-3 000 euron tuloja kuukaudessa, jotta toimintaa pystyttäisiin pyörittämään. Lämmityskustannukset, hallintokustannukset ja korjaukset ovat suurimpia menoeriä.

– Näyttämön takana olevissa wc-tiloissa oli valitettavasti äskettäin vesivahinko. Se oli korjattava. Ongelma tuli todella pahaan aikaan, Sundberg kertoo.

Stenbäck puolestaan kiinnittää huomiota talvikauden lämmitykseen liittyvään ongelmaan. Ison salin pattereihin olisi saatava lisää lämpöä, mutta rahat puuttuvat.

Etsii pitkän tähtäimen ratkaisuja

Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell on pahoillaan tilanteesta. Hänestä kiinteistö soveltuu erinomaisesti suurempien tilaisuuksien järjestämiseen.

– Tiloja käytetään melko paljon, mutta ei riittävästi. Tämä lienee johtopäätös, joka meidän on vedettävä, koska toiminta ei ole kannattavaa.

Kaupunki on keskustellut yhdistyksen kanssa kiinteistön siirtymisestä kaupungille. Tämänhetkinen taloustilanne ei kuitenkaan mahdollista tällaista ratkaisua. Tosiasia on, että kaupungilla on tällä hetkellä jo ennestään liian monta toimenpiteitä edellyttävää kiinteistöä.

Strandell toteaa myös, ettei kerta-avustus tule kyseeseen. Yhtäältä kaupunginhallitus on äskettäin päättänyt pienemmästä avustuksesta Brankikselle kiinteistöveron maksamista varten, ja toisaalta se ei ole mikään pitkän tähtäimen ratkaisu.

– Luvuista näkee, että joka kuukausi tehdään tappiota, ja tämä koskee vain käyttötaloutta. Jos kerta-avustuksella olisi realistiset mahdollisuudet ratkaista ongelmat ikiajoiksi, olisi ollut joku realistinen mahdollisuus edes harkita asiaa, Strandell sanoo.

Hän toteaa, että tilanne on hankala. Hän toivoo kuitenkin, että kolmannelta sektorilta löytyisi joku ratkaisu. Ennen muuta tarvittaisiin kestävä toimintasuunnitelma.

– Jos sellainen esitellään, kaupungilla saattaa olla joku rooli asiassa. Minun on kuitenkin vaikea nähdä kaupunki pelastavana enkelinä, Strandell toteaa.

Hyvää tahtoa löytyy

Jos yhdistys Svenska gården Brankis lopettaa toimintansa, kiinteistö palautuu Svenska kulturfondenin omistukseen.

– Kulttuurirahasto on tähän mennessä panostanut noin 465 000 euroa Brankikseen, kun mukaan lasketaan kauppahinta ja korjaukset. Lisäksi yhdistys on vuosien varrella saanut toiminta-avustusta, joten kokonaissumma lähentelee puolta miljoonaa euroa, kertoo Kulturfonden-rahaston toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Suunnitelma oli, että yhdistys selviytyisi itsenäisesti Brankiksen käyttökuluista. Toiminta ei ole kuitenkaan kehittynyt odotusten mukaisesti. Lillkung korostaa, että yhdistyksen jäsenet ovat tehneet ansiokasta työtä syntyneestä tilanteesta huolimatta. Kulttuurirahasto toivoo tukea joko kaupungilta tai joltakin kolmannelta taholta. Lillkung korostaa Strandellin tapaan pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman tärkeyttä, ja toteaa, että silloin myös Kulturfonden on valmis auttamaan.

Keskusteluissa on arvailtu, että Brankis myytäisiin ja rakennukseen tulisi asuntoja, jos yhdistys lopettaa toimintansa. Onko näihin jotain kommentoitavaa?

– Koska me emme ole saaneet rakennusta, emme ole vielä ajatelleet asiaa. Emme kuitenkaan mielellään myy kiinteistöä. Tahtoa avustuksen myöntämiseen on, mikäli hankolaistoimijat onnistuvat kehittämään kestävän pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman, vastaa Lillkung.