Takana yksitoista kuukautta merellä

Takana. Marit ja Markus Renlund palasivat viime tiistaina Hankoon oltuaan merellä lähes vuoden. Bild: Jesper Sundström

Markus ja Marit Renlund jättivät purjeveneellään taakseen Hangon Itäsataman viime vuoden elokuussa määränpäänään Karibia. He palasivat lähtösatamaansa viime tiistaina.

Purjevene Another Brick lähti matkaan vuosi sitten 28. elokuuta Hangon Itäsatamasta kannellaan espoolaiset Markus ja Marit Renlund. Heistä jälkimmäinen on syntyjään hankolainen, ja edellisen perheellä on ollut 1960-luvulta alkaen kesämökki Bromarvissa. Tällä kertaa he kuitenkin purjehtivat aluksi

Kanariansaarille, jossa he tutustuivat useimpiin saariryhmän saarista.

– Ainoa saari, jolla emme käyneet, oli El Hierro, sanoo Markus Renlund.

Hänellä on pitkä kokemus purjehduksesta ja hän on jo pitkään ajatellut Atlantin ylitystä purjehtien. Vuosi sitten siihen avautui mahdollisuus.

– Minulla oli silloin aikaa sen tekemiseen. Purjealuksella oli kuitenkin sillä matkalla Maaritin ja minun lisäkseni neljä matkustajaa.

He pääsivät lopuksi Las Palmasiin ja jättivät veneensä sinne palaten lentäen Suomeen pikavierailulle. Pian he kuitenkin olivat taas veneellään määränpäänään Saint Lucia Karibialla.

– Osallistuimme lisäksi kilpailuun, jonka osanottajien piti purjehtia Kanariansaarilta Saint Luciaan, sanoo Markus Renlund

ARC-niminen kilpailu sujui hyvin. Another Brick sijoittui luokassaan kolmanneksi.

Erilainen paluumatka

Matkan lähtölaukaus Karibialle ammuttiin marraskuussa ja matka kesti 17 päivää. Markus ja Marit Renlund saivat toisin sanoen viettää jouluaaton Karibialla, mutta jo tapaninpäivänä he jatkoivat matkaansa. Jonkin ajan päästä he saapuivat Fort-de-Franceen, Martiniquen pääkaupunkiin, jonne he jäivät yhdeksäksi viikoksi. He olivat siis Karibialla koronaviruspandemian puhjetessa tosissaan.

Koska Fort-de-France kuuluu Ranskaan (ja EU:n jäsenmaihin), he kuitenkin saivat nousta maihin. Koronavirus vaikutti sitä vastoin paljon heidän matkaansa. Aluksella piti olla matkustajia myös kotimatkalla, mutta se ei käynyt päinsä.

– Tämä tarkoitti, että ainoastaan me kaksi purjehdimme takaisin Atlantin yli. Myös matkan ajankohta muuttui. Meidän piti alkujaan lähteä kotimatkalle huhtikuun lopulla, mutta nyt pääsimme lähtemään vasta myöhemmin, sanoo Marit Renlund.

Lopulta he sentään pääsivät matkaan ja viime tiistaina he olivat jälleen Hangossa takanaan miltei vuoden pituinen matka. Markus Renlund toteaa kuitenkin, ettei matka loppujen lopuksi tuottanut hänelle mitään yllätyksiä.

– On selvää, että tämä on vaativa matka, joka edellyttää paljon valmisteluja. On esimerkiksi mietittävä, miten paljon vettä ja muonaa aluksella on oltava.

Huonoa kohtelua

Vaikkei matkalla tapahtunut mitään suurempia yllätyksiä, se on kerryttänyt paljon muistoja. Marit Renlund kertoo, että he näkivät esimerkiksi sekä valaita että delfiinejä Atlantin ylittäessään.

– Matkasta tuli tietysti erilainen koronaviruksen johdosta. Ja toki tuntui oudolta, kun joitakin viikkoja siitä, kun olimme olleet suurilla karnevaaleilla Martiniquessa, yhtäkkiä emme nähneet yhtään ihmistä. Virus johti myös siihen, ettei meidän kotimatkalla sallittu kaikkialla nousta maihin.

Myös Markus Renlund toteaa, että pandemia aiheutti purjehtijoille ongelmia.

– Purjehtijoita kohdeltiin monissa paikoissa huonosti, eikä heidän sallittu nousta maihin, vaikka heillä oli takanaan pitkä purjehdus. Ovathan pitkään merellä olleet purjehtijat samalla olleet karanteenissa ja heidän olisi siksi voitu sallia nousta maihin.

Mer läsning