Tähtelän presidentti herättää kunnioitusta

Bild: Chris Senn

”Mauno Koivisto – Täkters president" -teatteriesityksen mahdollistanut tiimi on ottanut toteuttaakseen kunnianhimoisen hankkeen. Ja onnistunut. Ei olisi mitenkään yllättävää, vaikka näytelmästä vielä tulisi klassikko suuremmilla näyttämöillä.

Näytelmän tekeminen henkilöstä, jonka poliittinen kädenjälki on melko tuoreessa muistissa ja jonka perhe edelleen elää ja oleskelee seudulla, johon tapahtumat on ankkuroitu, vaatii rohkeutta ja intohimoa. Kylmäpäisyyttä tarvitaan myös maamme historiassa merkittävien tapahtumien, kuten toisen maailmansodan, neuvostoimperiumin luhistumisen ja kassakaappisopimusten kuvaamiseen visuaalisesti luovalla tarkkuudella. Siksi ei voi muuta kuin ihailla tapaa, jolla tuotantotiimin ja näyttelijöiden ambitiot sulautuvat yhteen nautittavaksi elämykseksi, jonka muistaa pitkään, pitkään.

Pääsee vauhtiin

Alussa tuntuu, että näytelmä etsii hieman haparoiden muotoaan. Presidentti esitellään kyläläisten muistelmien välityksellä eräänlaisena kehyskertomuksena. Tässä olisi ollut aineksia, että esitys olisi kehittynyt sekavaksi revyyksi. Jo seuraava kohtaus, jossa nuori Mauno esittäytyy agitoivana lakkorikkurina Turun satamassa, nostaa kuitenkin kerronnan uudelle tasolle. Yleisö singotaan suoraan maailmanpoliittisesti levottomalle kartalle ja putoavien pommien ääntä tehostavat huudot "Turku, Berliini 1936".

Kahdessa eri roolissa

Sisällöllisesti juoni tasapainoilee valtiomies Koiviston ja tähteläläisen, kyläläisiin samaistuvan "Manun" välillä. Kyläläisten muistot ja kaskut presidentistään ovat yhtä tärkeitä kuin historialliset ja poliittiset takaumat. Lisäksi juuri ne tekevät näytelmästä ainutlaatuisen, samoin kuin se, että näytelmä on pääasiassa ruotsinkielinen. Lämmöstä ja ylpeydestä ei voi erehtyä. Pääosien esittäjät Matti Raita ja Sanna Hietala esiintyvät molemmat kahdessa roolissa. Ensinnäkin näemme heidät Mauno ja Tellervo Koivistona, mutta myös Vassbölen Magnuksena, joka rakastuu Tähtelään muuttaneeseen suomenkieliseen tutkijaan, Taina Kuusistoon. Ehkä tämä on eräänlainen ajatusleikki siitä, miten olisi saattanut olla, ellei Maunosta ja Tellervosta olisi tullut presidenttipari.

Mullistavia tapahtumia

Vuodet 1982–1994, jotka Koivisto toimi presidenttinä, olivat monin tavoin mullistuksellisia sekä maailmalla että Suomessa. Hemmingsin tilasta Tähtelässä kehittyi tämän myllerryksen keskellä paikka, jota Mauno kipeästi tarvitsi sekä virkatehtäviään että yksityiselämäänsä koskevaa mietiskelyä – fundeerailujaan – varten. Täällä olivat pellot, hiljaisuus, rauha, maanläheiset suomalaiset. Sanotaan, että maisema puhutteli sekä Maunoa että Tellervoa, jotka kokivat sen henkivän järvisuomalaisuutta. Täällä he tekivät pyöräillen ja hiihtäen pitkiä lenkkejä, hoitivat metsää ja puutarhaa sekä seurustelivat paikallisväestön kanssa.

Tähtelä ja maailma

Tänäkään päivänä ei vielä tiedetä varmuudella, asfaltoitiinko Tähteläntie Koiviston ansiosta, mutta epäilykset siitä ovat vahvat. Koiviston itsensä kerrotaan sanoneen, että "Pienet päätökset Tähtelästä teen Helsingissä, mutta suuret kansalliset päätökset tehdään täällä." Koivistohan oli tunnettu analyyttisestä tavastaan, itsenäisistä päätöksistään ja monista tunnetuiksi tulleista sanonnoistaan, kuten "Funderataan, Kyllä se siitä." Hän ei ehkä aina ollut medioiden – "sopuleiden" – ystävä, mutta hän oli suuri humanisti ja kansanmies.

Hienoja roolisuorituksia

Näytelmän ansioihin kuuluu, että ohjaaja Ville Sandqvist on onnistunut käyttämään kaikkia esiintyjiä itse kunkin kyvyt täydellisesti hyödyntäen. On erinomainen saavutus pitää niin monta henkilöä näyttämöllä ja onnistua antamaan heille kaikille merkittäviä rooleja, jotka lisäksi nostavat esiin juuri heidän parhaat ominaisuutensa. Joukossa on monia helmiä: Göran Backman kyläläisenä ja juttukaveri Gunnarina sekä RKP:n ministeri Christoffer Taxellina ja Ingrid Lindeberg nuorena Assina. Robert Kock tekee erinomaisen roolisuorituksen jämptinä mutta omistautuneena kansliapäällikkö Juhani Perttusena (sittemmin naapuri Tähtelässä) presidentin rinnalla. Se että juuri venäläistaustainen Tanja Ljungvist esittää Brezjneviä ja Gorbatjovia on itsestään selvää.

Aivan lähtemättömän vaikutuksen tekee myös Magnus Ljungqvistin ja Jan Karellin tähdittämä tähteläläisten maanviljelijöiden delegaatio, joka vierailee presidentin luona Ingarskilan joen tulvia koskevassa asiassa. Kohtaus tunnistetaan hyvin koko läntisellä Uudellamaalla, ehkä koko Suomessa. Ja presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla kaikki saavat loistaa.

Suuri maailma pienessä, ja päinvastoin. Vaikka tämä näytelmä esitettäisiin muilla näyttämöillä, se ei olisi parempi kuin tässä ja nyt, juuret tukevasti Tähtelän maaperässä.

Mauno Koivisto-Täkters President

Käsikirjoitus: Christoffer Holm

Ohjaus & dramaturgia: Ville Sandqvist

Tuottaja: Kerstin Karlberg

Paikka: Nuorisoseuran Täkter Ungdomsförening seurantalo Ingbohed, Inkoo

Ajankohta: Näytökset jatkuvat 5.12. saakka

Info: www.maunokoivistoteater. fi

Mer läsning