Pinnanalainen todellisuus kiehtoo

Meribiologi. Louise Forsblom on aina viihtynyt veden äärellä ja luonnossa. Hänen tohtorinväitöskirjansa käsittelee Itämeren planktonesiintymiä. Bild: Niklas Tallqvist

Louise Forsblom väitteli toukokuussa tohtoriksi Itämeren planktonista. Hän työskentelee maaliskuusta alkaen Suomen ympäristökeskuksessa, jossa hän keskittyy niin ikään vedenalaisiin ympäristöihin.

Planktonilla on valtavan keskeinen rooli ravintoketjussa.

– Kasviplankton toimii eläinplanktonin ravintona ja eläinplankton on puolestaan tärkeä ravinnonlähde esimerkiksi kaloille. Lisäksi plankton tuottaa happea, sanoo Louise Forsblom selittäessään näiden mikro-organismien merkitystä vedenalaiselle elämälle.

Louise Forsblom väitteli Åbo Akademissa 20. toukokuuta tohtoriksi ympäristö- ja meribiologian alalta. Väitöskirjan otsikko on Drivers of plankton populations in the Baltic Sea. Forsblom on tutkinut eri ympäristömuuttujien vaikutusta luonnonvaraisen kasvi- ja eläinplanktonin populaatiotiheyteen.

– Tunnistamalla eri lajeille tärkeitä tekijöitä saamme myös paremman kuvan ilmastonmuutosten vaikutuksista populaatioihin ja yhteisöihin, sanoo Länsi-Uudellamaalla varttunut Louise Forsblom. Hän on suorittanut osan tutkimuksistaan seudulla, muun muassa Noviassa ja Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.

Useita muuttujia

Louise Forsblom on tehnyt väitöskirjassaan populaatiodynaamisen mallinnuksen aikasarjoitetuista näytteistä. Yksi hänen käyttämistään aikasarjoista ulottuu vuodesta 1966 vuoteen 2006 ja käsittää erittäin paljon dataa.

Hän on verrannut laboratorio-olosuhteissa tehtyjä tutkimuksia seurantadataan selvittääkseen, onko lajien välillä löydettävissä samoja vaikutuksia.

Hän on myös itse kerännyt prosessinsa tueksi planktonia. Väitöskirjansa ympäristömuuttujissa hän on keskittynyt suolaisuuteen, lämpötilaan, kerrostuneisuuteen, ravintoaineisiin ja jääolosuhteisiin, joista kolme ensimmäistä ovat keskeisimmät tekijät.

Ajankohta on tärkeä

Väitöskirja osoittaa, että monilla muuttujilla on suuri merkitys planktonesiintymien tiheydelle.

Tutkitun ajanjakson osalta on aikaistuneita lajeja, kuten hankajalkainen - Acartia. Nähtävissä olevat muutokset ovat enemmän tai vähemmän tämän suuntaisia, sanoo Louise Forsblom.

Planktonia tutkittaessa on tärkeätä ottaa huomioon kausiriippuvuustekijät, hän korostaa.

– Jos aina mittaa planktonlajia samana ajankohtana vuodesta vuoteen, voi saada täysin eri käsityksiä sen tiheydestä, hän sanoo ja selittää, että epävarmuus tällöin saattaa kasvaa lajitiheyden vuosittaisen keskiarvon suhteen.

Selkeät tavoitteet

Louise Forsblom, omaa sukua Lindroos, varttui Hangossa ja sanoo aina viihtyneensä veden äärellä ja luonnossa. Hänelle valkeni lopullisesti lukiossa pitkälti biologian opettaja Helena Lähteenmäen ansiosta, että hän haluaa panostaa biologiaan. Seuraava askel opinnoissa olivat vuonna 2009 Helsingin yliopistossa alkaneet hydrobiologian opinnot.

Vuonna 2015 Louise Forsblom aloitti tutkijana Tammisaaressa toimineessa silloisessa tutkimuskeskus Aroniassa.

Vastaväittäjä Tanskassa

Väitöstilaisuus järjestettiin Turussa erityisjärjestelyin. Vastaväittäjä, professori Jacob Carstensen, istui kodissaan Tanskassa ja hoiti osansa työstä videoyhteyden avulla. Väittelijän seurana Turussa olivat kustos, professori Kai Lindström, ja yksi IT-tukihenkilö. Lisäksi paikalla olivat Louise Forsblomin aviomies Andreas Forsblom sekä väitöstutkimuksen ohjaajat, dosentit Jonna Engström-Öst ja Andreas Lindén.

Yleisöä oli kuitenkin paljon enemmän, koska väitöstilaisuutta saattoi seurata etänä verkossa.

– Enimmillään väitöstilaisuutta seurasi 76 henkeä.

Louise Forsblom on nyt työskennellyt maaliskuusta alkaen tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.

– Jatkan datan työstämistä, mutta nyt on kyse vedenalaisten ympäristöjen kartoitusdatasta, hän kertoo kodissaan Helsingissä olevasta tilapäisestä toimistostaan.

Työt hoituvat uuden työtehtävän alkuvaiheessa etänä.

Mer läsning