Pääkirjoitus: Omistautumisen tulisi olla myönteistä

Hangon valtuutetut olivat 2018 aktiivisimpia koko Länsi-Uudellamaalla. Useimmat osallistuivat joka kokoukseen, mikä on hyvä suoritus, kun otetaan huomioon, että valtuusto kokoontui kahdeksan kertaa.

Valtuuston puheenjohtaja Jouko Kavanderista (SDP) yksi selitys on, että pikkukaupunkilaiset seuraavat tarkkaan, mitä heidän edustajansa tekevät kokouksissa. Elleivät valtuutetun tekemiset vastaa odotuksia, ääni menee seuraavissa vaaleissa jollekin toiselle.

Tämä ei tosin koske vain pienempiä kuntia. Kirkkonummen vastaavat tiedot osoittavat, että valtuutetut ovat olleet huomattavasti hankolaisia useammin poissa kokouksista. Toisaalta siellä vaaleissa myös vaihtui useampia valtuutettuja. Hangon valtuutetuista vaihtui 42 prosenttia viime vaaleissa. Vastaava luku oli Kirkkonummella 47. Äänestysprosentti oli lähes sama, 62,1 Hangossa ja 61,7 Kirkkonummella.

Miksi sitten hankolaispoliitikot ovat sitoutuneempia kuin muut alueen päättäjät?

Kirkkonummelaisvaltuutettu Miika Engström (RKP) arvelee, että valtuutettujen vaikutusvalta on vähäistä, että päätökset useimmiten jo on tehty, kun asiat tulevat valtuustoon. Hänestä näyttää siltä, että valtaosa asioista päätetään lautakunnissa ja jaostoissa.

Voiko tämä olla yksi syy hankolaispoliitikkojen omistautumiselle? Erilaisissa sosiaalisen median hankolaisryhmissä korostetaan usein epäluottamusta sekä poliittisia päätöksiä että kaupungin viranhaltijoita kohtaan. Tuntuuko monista valtuutetuista siltä, että heidän on valvottava viranhaltijoita ja oltava varuillaan?

Tämä on sinänsä huolestuttavaa. Elleivät kaupungin päättäjät ja viranhaltijat luota toisiinsa, on syytä tarkastella sekä päätöksiä että prosesseja ja selvittää perusteellisesti, mistä luottamuspula johtuu. Valtuustotyöhön osallistumisen perusteella emme tosin voi sanoa, että Hangossa olisi luottamuskriisi, mutta Hanko on tunnettu siitä, että kaupungin eri instanssien tekemistä päätöksistä valitetaan erittäin usein.

Kaupunginjohtaja Denis Strandell perää Etelä-Uusimaassa (6.1.) "Hanko-henkeä". Hän tarkoittaa sillä, että kaikkien hankolaisten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä paremman tulevaisuuden hyväksi. Toivokaamme, että valtuutetut ahkeroivat jatkossakin, ei epäluulosta järjestelmää kohtaan, vaan tehdäkseen yhteistyötä ja kehittääkseen kaupunkia.