Metsänhoitosuunnitelma huolestuttaa monia

Kaupunki on teettänyt omistamiensa metsien kymmenvuotissuunnitelman. Hoitosuunnitelma hämmentää, koska osa harvennettaviksi tai hakattaviksi suunnitelluista metsistä sijaitsee suosituilla virkistysalueilla.

Tekninen osasto on teettänyt kaupungin talousmetsäsuunnitelman. Suunnitelma on huolestuttanut monia, koska osa toimenpiteiden kohteiksi suunnitelluista metsistä sijaitsee suosituilla virkistysalueilla.

Suunnitelma koskee esimerkiksi Hangonkylän valaistun pururadan aluetta, jolla on myös frisbeegolfrata.

– Onko kaupunki unohtanut, että kyseessä on virkistysalue? En ymmärrä, miksi kaupunki on suunnitellut hakkuualueen virkistysalueelle, sanoo Teemu Köppä (Vihreät).

Hän pelkää, että alue hakataan samalla tavalla kuin K-kaupan eteläpuolella Kadermonkadun varrella sijaitsevan asuinalueen viereinen metsäalue.

– Se hakattiin pikaisesti viime vuoden lopulla, koska vanha puistonhoitosuunnitelma oli vanhentumassa, ja kaupungille tuli kiire.

Metsänhoitoa. Uusi metsänhoitosuunnitelma koskee virkistysaluetta, jolla muun muassa Lillmärsan frisbeegolfrata sijaitsee ja kulkee pururata. Teemu Köppä (Vihreä) kysyy, onko kaupunki unohtanut, että alueella on kuntorata? Bild: Sarah Grönstrand

 

Hänestä hakkuualueet eivät ainoastaan näytä rumilta, vaan metsässä liikkuminen vaikeutuu, kun maassa on risukasoja.

– Marjastaminen ja sienestäminen ei enää onnistu. Maaperälle on tietysti hyväksi, että risukasat jäävät paikalleen, mutta kun ne makaavat virkistysalueella, se johtaa siihen, ettei metsässä voi liikkua.

Köpän mukaan ihmiset havahtuvat ja huolestuvat, kun metsäkoneet ilmestyvät paikalle. Silloin on kuitenkin jo liian myöhäistä.

– Kymmenvuotissuunnitelmaa on vielä mahdollista tarkistaa. Monet ovat jo soittaneet minulle suunnitelmasta, ja ympäristöyhdistys tulee antamaan siitä lausunnon.

Köppä ymmärtää toki, että kaupunki haluaa tuloja metsänhakkuista.

– Tutkimukset osoittavat, että stressi vähenee ja verenpaine laskee metsässä oleskellessa. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaville asioille ei kuitenkaan ole määritelty mitään konkreettista rahallista arvoa.

Köppä on myös huolissaan erään luonnonsuojelualueeseen rajoittuvan alueen ja suojellun lehdon hakkuusuunnitelmista.

– Suojelualueen arvo laskee, jos aivan sen läheisyydessä sijaitseva metsä hakataan.

Hän on huolissaan myös hakkuiden vaikutuksista eläimistöön ja linnustoon, jos metsäalueet hajanaistuvat.

Skogsvård. – Det finns forskning som visar att stress och blodtrycket sänks när man vistas i skogen, säger Teemu Köppä (Gröna). Bild: Sarah Grönstrand

 

Hangon kaupunki ei ole unohtanut, että Märsan alueella on kyse virkistysmetsästä. Metsä ei sen sijaan sisälly yhdyskuntasuunnitelmaan, mikä merkitsee, että sen osalta on voimassa metsänhoitosuunnitelma, joka yleensä koskee talousmetsää.

– Sen mukanaolo merkitsee, että aluetta on hoidettava, mutta ei, että se on hakattava kokonaan, sanoo Hangon maanrakennuspäällikkö Jukka Takala.

Hän on tietoinen siitä, että monet ihmiset ovat jo huolissaan suunnitelmasta.

Faktaa

Talousmetsäsuunnitelma

Suunnitelmavuodet ovat 2018 – 2027, ja suunnitelma on ohjeellinen.

Suunnitelma koskee 764 hehtaaria metsää.

Suunnitelma on nähtävillä, ja siitä pyydetään lausunto ympäristölautakunnalta, sivistyslautakunnalta, Hangon ympäristöyhdistykseltä, Hangon omakotiyhdistykseltä ja Metsäkeskukselta.

Maanantaina järjestetään kello 17 tiedotustilaisuus hankolaisille.

 

– Väärinkäsityksiä on jo syntynyt melkoinen määrä. Talousmetsätoimenpiteiden suunnitteleminen tällaiselle alueelle ei ole väärin, jos toimenpiteet ovat pehmeitä, hän sanoo.

Takalan mukaan Hanko saa vuosittain noin 100 000 euroa tuloja talousmetsistään.

– Totuus on, että kaupunki saa rahaa metsänhakkuista, hän sanoo.

Suunnitelma on kuitenkin laadittu siten, ettei metsäalueita tuhota.

Takalan mukaan kaupungin metsien hoitosuunnitelma on käsittelyssä ja sellaisessa päätöksentekoprosessin vaiheessa, jossa kuullaan asukkaiden mielipiteitä.

– Haluavatko ihmiset enemmän ilmaa puiden väliin alueella juostessaan ja heittäessään frisbeetä, vai pitäisikö pensaita olla enemmän? Voimme keskustella tästä maanantaina ja kuulla, mitä hankolaiset haluavat, sanoo Takala.

Maanantaina järjestetään nimittäin tiedotustilaisuus. Siihen osallistuu asiantuntijoita Eteläisestä metsäreviiristä, joka on laatinut kaupungin talousmetsäsuunnitelman.

– Mitään ei ole hakattu kiveen, vaan suunnitelmassa on ehdotuksia, joita yleensä sovelletaan, sanoo Stefan Sundqvist Eteläisestä metsäreviiristä.

Märsan alue on 100 hehtaarin suuruinen ja sille toteutettaviksi esitetyt toimenpiteet virkistysalueelle sopivia.

– Lähes koko aluetta koskevissa ehdotuksissa on kyse harvennuksesta ja pienaukkohakkuusta, Sundqvist selittää.

Tämä tarkoittaa, että metsää harvennetaan siten, että terveet puut saavat enemmän tilaa. Samalla tehdään pieniä aukkoja, jotta alueelle saadaan luonnollinen taimikko.

– Metsä uudistuu itsekseen, mutta uusiutumisprosessia voi edistää ja nopeuttaa. Pienten, sinne tänne avattavien aukkojen avulla se tapahtuu huomaamattomasti.

Yksi Hankoniemen metsiä koskeva ongelma on, että miltei kaikki puut ovat samanikäisiä.

– Suuri osa metsistä poltettiin tai hakattiin sodan aikana. Siksi Hankoniemellä on paljon samanikäisiä metsiä.

Se ei ole ihanteellista, koska se merkitsee, että koko metsä on vaarassa vanhentua samanaikaisesti.

– Pyrkimys on, että metsä on eri-ikäistä.

Sama koskee Märsan aluetta.

– Toimenpiteitä on tehtävä vähän kerrallaan pehmeästi, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa.

– Ihmisten on hieman vaikea ymmärtää, että kaikki muuttuu. Nyt täydelliseltä näyttävä metsä näyttää erilaiselta kymmenen – kahdenkymmen vuoden kuluttua. Aikaa ei voi pysäyttää.

Sundqvist on tietoinen siitä, että ihmiset asennoituvat hyvin eri lailla siihen, mitä metsille pitäisi tehdä.

– Metsä saa ihmisten tunteet kuohumaan. Jotkut haluavat hoitaa metsiä, toisten mielestä yhtäkään puuta ei saa koskea. Sitten on niitä, joiden kanta on jotakin siltä väliltä.