Liikunta on aallonpohjassa

Kokoinasnäkemys. Krista Grundström ja Tommy Gröndahl ovat avainhenkilöitä kaupungin liikuntatarjonnan suunnittelussa. Bild: Mia Berg-Lundqvist

Muuttotappio on ongelma, mutta sitäkin huolestuttavampaa on talkoohengen puute. Valonpilkahduksiakin toki sentään on, kuten uudet kuntoportaat ja ekaluokkalaisten kuntoilusetelit.

– Liikunta on tärkeätä kaikille. Se vaikuttaa yleiseen hyvinvointiisi, sanoo Hangon kaupungin erityisliikunnan suunnittelija Krista Grundström.

Hän lisää, että kaupungin tehtäviin kuuluu kuntoilumahdollisuuksien tarjoaminen kaikenikäisille asukkaille. Kaupungin on pyrittävä tarjoamaan etenkin matalan kynnyksen vaihtoehtoja ihmisille, jotka eivät muuten hakeutuisi mukaan liikuntapainotteiseen toimintaan.

- Haluamme täydentää palveluja, emme kilpailla yhdistysten kanssa, sanoo Grundström.

- Emmekä yksityisten toimijoiden, täydentää nuoriso- ja liikuntajohtaja Tommy Gröndahl.

Itsekästä ajattelua

Sen lisäksi, että kaupunki tarjoaa liikuntapalveluja, sen tehtäviin kuuluu tukea yhdistyksiä ja kaupungin huippu-urheilijoita, joita tosin valitettavasti on melko vähän tällä hetkellä.

- Kaikki liikunta, sekä joukkue- että yksilölajit ovat juuri nyt aallonpohjassa, sanoo Gröndahl.

Hänen aikanaan ei ole koskaan näyttänyt näin synkältä. Lasten määrän vähenemiseen johtanut poismuutto on vain osasyy. Yleinen turhautuneisuus ja talkoohengen puute huolestuttavat häntä enemmän. Aikuisia on vaikea innostaa mukaan ja saada osallistumaan vapaaehtoistyöhön.

- Vallalla on eräänlainen itsekäs ajattelu, joka koskee oikeastaan koko läntistä Uuttamaata. Olen itse kotoisin Turunmaalta, jossa talkoohenki on aivan eri kantimissa. Pohjanmaasta puhumattakaan.

Hän on huolissaan myös siitä, etteivät vanhemmat opeta lapsilleen velvollisuudentunnetta ja sitoutumista. Tämä koskee etenkin joukkuelajeissa mukana olevia.

– Jos on mukana jossain joukkueessa, ei voi vain tulla ja mennä kuten huvittaa. Valitettavasti meillä esiintyy tällaista käytöstä melko paljon Hangossa.

Gröndahl pahoittelee sitä, että hän kuulostaa näin pessimistiseltä. Tilanne vain valitettavasti on tämä nykyisin. Hän uskoo, että Länsi-Uudellamaalla on alettava lisätä yhteistyötä, myös nuorisotasolla.

Suosittu kuntosali

Urheilutalon yläkerran uusi kuntosali avattiin noin vuosi sitten. Monet hankolaiset ovat osoittaneet arvostavansa suuresti sen myötä saatua lisätarjontaa. Noin 800–900 henkeä on lunastanut itselleen kuntosalin avaimen, mikä on reilut 200 enemmän kuin ennen, kun käytössä oli vain alakerran vanha kuntosali.

– Seinät alkavat tulla jossain vaiheessa vastaan. Palvelemme jo nyt lähes kymmentä prosenttia hankolaisista, sanoo Gröndahl.

Salimaksu oli ensimmäisenä vuonna hankolaisilta 25 euroa puolelta vuodelta ja muilta kuin vakituisilta asukkailta 50 euroa. Maksu nousi vuodenvaihteessa kahdella eurolla per puolivuotisjakso ylläpitokustannusten kattamiseksi.

– Vaikka kuntosalista on tullut suosittu, haluan korostaa, ettemme missään vaiheessa ole halunneet kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa. Jos saliamme vertaa esimerkiksi Steel Studioon, on todettava, että heidän kuntosalinsa on paremmin varusteltu ja toiminta kehittyneempää, toteaa Gröndahl.

Ei aivan ongelmatonta Oletteko saaneet palautetta järjestelystä?

– Kyllä. Etupäässä halvasta hinnasta. Ymmärrän osittain nurinan, mutta meillä on myös paljon hankolaisia, joilla ei olisi varaa tavallisen yksityisen salin jäsenyyteen. Haluamme olla matalan kynnyksen vaihtoehto myös heille.

Yksi puhuttanut kysymys on, onko periaatteessa oikein, että kuntosalipalveluja tarjotaan kaikille.

Pitäisikö se mielestäsi varata tiettyjen ryhmien, kuten opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien ja muiden vastaavien käyttöön?

– Asiasta on keskusteltu. Suurin syy nykyiseen järjestelyyn on, että haluamme tehdä käytöstä mahdollisimman yksinkertaista. Meillä ei ole osoittaa henkilöstöresursseja selvittämään ihmisten taustoja ja tuloja, sanoo Gröndahl.

Ekaluokkalaisten kuntosetelit

Tämän vuoden investointibudjettiin kirjatut kuntoportaat ovat kaikille kuntoilusta innostuneille iloinen uutinen, Jorma Nousiaisen (SDP) aloitteesta. Noin kuudenkymmenen metrin pituiset portaat sijoitetaan Lillmärsanin ulkoilualueelle.

– Portaita on toivottu, joten tuntuu mukavalta, että sellaiset nyt saadaan. Visioni on, että tulevaisuudella saisimme niitä lisää, toteaa Gröndahl.

Grundström puolestaan iloitsee alkujaan Barbro Wikbergin (RKP) jättämästä aloitteesta, että vähävaraiset perheet saisivat 30 euron liikuntasetelin. Ajatus oli, että myös nämä lapset näin saisivat mahdollisuuden osallistua eri toimintoihin.

Kun ehdotus tuli lausunnolle Gröndahlille ja sivistystoimen johtaja Karl-Erik Gustafssonille, he tekivät vastaesityksen summan nostamisesta 50 euroon. Lisäksi he halusivat poistaa kirjauksen, että seteli annettaisiin vain vähävaraisille, koska tarkkojen rajojen määritteleminen on vaikeata.

– Kaikki ensimmäisen vuosikurssin oppilaat tulevat syksyllä saamaan 50 euron kuntosetelin, Gröndahl kertoo.

Tämä koskee yhteensä noin seitsemääkymmentä oppilasta. Sivistys- ja liikuntatoimi jakavat kustannukset keskenään. Syksy 2020 on koevuosi, jonka jälkeen tehdään arviointi mahdollisesta jatkosta.

Mer läsning