Lappohjan asukkaat haluavat eroon kalliista kaukolämmöstä – haluavat Hangolta tontin rakentaakseen oman lämpövoimalan

Tarttuu asioihin. Markus Leiman on kyllästynyt siihen, että kaukolämpö on huomattavasti kalliimpaa Lappohjassa kuin Tammisaaressa ja Hangossa. Bild: Harald Grönstrand

Lappohjassa asuvat ovat jo vuosikausia valittaneet, että kaukolämpö on liian kallista. Hinta riippuu volyymeistä. Pieniskaalainen tuotanto tulee kalliimmaksi kuin suurempi. Jotkut eivät kuitenkaan tyydy tähän selitykseen. Siksi Markus Leiman nyt selvittää, voisivatko lappohjalaiset rakentaa oman lämpölaitoksen.

– Kustannusten on oltava asialliset, jotta Lappohjaan saadaan eloa. Kaukolämpöhinnat ovat nyt niin korkeat, että ihmiset muuttavat pois täältä. Kipupiste on saavutettu. Myös huoneistojen myynti on vaikeata, kun kaukolämpökustannukset ovat näin korkeat, sanoo Lappohjassa asuva Markus Leiman.

Hän on yksi monista lappohjalaisista, jotka ovat saaneet tarpeekseen korkeista kaukolämpökustannuksista. Kaukolämmön megawattituntihinta on Lappohjassa korkeampi kuin Hangossa ja Tammisaaressa ja vaikka kyläläiset ovat tavanneet kaukolämpövoimalasta vastaavan Raseborgs Trä Ab Oy:n edustajia, he kokevat, ettei mitään ole tapahtunut.

– He ovat monopoliasemassa kaukolämmön suhteen ja käyttävät asemaansa säälimättömästi hyväkseen. Hintaero on suuri muihin paikkakuntiin verrattuna. Olemme taloyhtiössä harkinneet jopa paluuta öljylämmitykseen.

Korkeat hinnat johtuvat korkeista kustannuksista

Raseborgs Trä Ab Oy:n toimitusjohtaja Johan Engström myöntää, että kaukolämpö on kalliimpaa Lappohjassa kuin Tammisaaressa ja Hangossa. Hinta selittyy tuotantomäärillä ja investointikustannuksilla.

– Missään nimessä ei ole kyse siitä, että käärisimme enemmän rahaa taskuihimme. Mutta pitää paikkansa, että kaukolämpöhinnat ovat 35–40 prosenttia korkeammat Lappohjassa kuin Tammisaaressa ja Hangossa. Ne olivat korkeammat jo kun kiinteistönomistajat päättivät liittyä kaukolämpöverkkoon, sanoo Engström.

Hän kertoo, että pyrkimys alkujaan oli vähentää lämpökustannuksia Lappohjassa. Kiinteistöt lämmitettiin aiemmin kevyellä polttoöljyllä ja vanhemmilla lämpökattiloilla ja kulutus laski sen jälkeen, kun kiinteistöt liitettiin kaukolämpölaitokseen.

Lappohjan kaukolämpövoimalan teho on yksi megawatti. Lämpöä voitaisiin tuottaa enemmän, mutta tarve siihen ei ole riittävä Lappohjassa. Jos tuotanto olisi suurempaa, kustannukset laskisivat.

– Hinta riippuu täysin tuotantomääristä. Lisäksi investointikustannukset ovat suhteellisen korkeat verrattuna 20 megawatin lämpövoimalaan. Hintoja alentava vaihtoehto olisi esimerkiksi, että toimittaisimme lämpöä myös johonkin teollisuuslaitokseen tai että Lappohjaan muuttaisi lisää asukkaita, toteaa Engström.

Selvittävät vaihtoehtoja

Markus Leiman on kaukolämpökustannusten alentamiseksi jättänyt nyt kunnalle kolme erilaista kuntalaisaloitetta. Hän ja joukko lappohjalaisia vaativat niissä, että kaupunki tekee jotakin kaukolämpökustannuksille, kunnostaa huonokuntoiset tiet sekä järjestää tapahtumia Lappohjassa.

– Meillä on hyvä kylähenki täällä. Olemme jo tehneet paljon, joten olen toiveikas. Toivon nyt vain, että saamme ehdotuksemme läpi, sanoo Leiman.

Kuntalaisaloitteet eivät suinkaan ole ainoa teko, johon Leiman on tarttunut kaukolämpökustannusten saamiseksi kuriin. Hän on myös ollut yhteydessä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen eli ELY:yyn ja suunnitteilla on Raseborgs Trä Ab Oy:n monopoliaseman rikkominen.

– Kaukolämpökeskuksen rakentaminen maksaa noin kaksi miljoonaa euroa. Jos saamme vastaavan rahasumman EU-tukea, voimme rakentaa oman lämpökeskuksen edellyttäen, että saamme tontin kaupungilta, Leiman selittää.

Lisäksi hän toivoo, että varoja suunnattaisiin Lappohjan urheilukenttään ja palveluihin ja että Lappohjassa olisi jonkinlainen kahvila.

– Tarvitsemme rahaa, jotta voisimme tehdä jotakin. Mutta paljon on myös tekeillä. Uskon, että täällä saadaan paljon aikaan kahden vuoden kuluessa, vakuuttaa Markus Leiman.