Kulttuurirahasto haluaa soveltaa Brankikseen uutta mallia – "Tavoitteemme on, että täällä on toimintaa"

Haaste. Brankis peruskorjattiin 8 vuotta sitten. Lainoja ei ole sen jälkeen onnistuttu lyhentämään. Ellei mitään ratkaisua löydetä, toiminta päättyy vuodenvaihteessa. Bild: Harald Grönstrand

Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung ja Matts Blomqvist vierailivat Brankiksella perjantaina. He esittelivät mallin, joka saattaa tuoda Brankikselle lisää toimintaa ja tuloja, mutta edellyttää kaupungin osallistumista.

Brankiksen tulevaisuudesta järjestettiin torstai-iltana kaikille avoin keskustelutilaisuus. Tilaisuuteen osallistui noin sata hankolaista, ja kokouksen lopuksi asetettiin työryhmä kehittämään talon toimintaa.

Päivää myöhemmin Svenska kulturfondenin tj. Sören Lillkung ja Matts Blomqvist vierailivat Brankiksella tutustuakseen rakennukseen.

– En ole koskaan ollut täällä sisällä. Rakennus on suurenmoinen. Ymmärrän hyvin, ettette halua menettää sitä, Lillkung toteaa.

Hän kertoo, ettei kulttuurirahasto myönnä avustuksia käyttökustannuksiin, ja että tavoitteeksi on asetettu, että Brankiksella on oltava toimintaa.

– Asennoidumme myönteisesti kaikkeen kulttuuritoimintaan. Jos yhdistys lakkautetaan, varat siirtyvät kulturfondenille, mutta jos se tehdään, veloista on ennen sitä päästävä eroon. Parasta olisi, jos saataisiin käyntiin jonkinlaista toimintaa, Lillkung sanoo.

Kaupunki on avainasemassa

Lillkungilla on toiminnan käynnistämiseksi ehdotus.

– Pidän Pietarsaaren Schaumanin salin ja Porvoon Grandin malleista. Kaupunki ostaa 60 illaksi tilat, jotka yhdistykset sitten saavat vuokrata edullisemmin kaupungilta. Vuokra on siellä illalta 1 000 euroa eli kaupungilta saatava suora avustus on 60 000 euroa, sanoo Lillkung.

Tämä malli antaa myös yhdistyksille porkkanan käyttää salia, mikä johtaa toiminnan lisääntymiseen.

– Nekään eivät tehneet aluksi plussaa, mutta sanotaan vaikka, että Hangon kaupunki ostaisi 30 iltaa 500 eurolla per ilta. Tämä tekisi yhteensä 15 000 euroa.

Tämä puolestaan lisäisi Brankiksen käyttöastetta, mikä on edellytys sille, että kulttuurirahasto myöntää toimintatukea.

– Tavoitteemme on, että täällä on toimintaa. Meidän on kuitenkin saatava kaupunki mukaan, jotta se onnistuisi.

Tapaaminen kaupungin johdon kanssa

Vierailtuaan Brankiksella Lillkung ja Blomqvist tapasivat kaupunginjohtaja Denis Strandellin ja kulttuurijohtaja Jennika Frimanin.

– Meillä on samat tavoitteet, ja heillä on kokemusta hyvistä ja huonoista kulttuurirakennusratkaisuista Suomessa, sanoo Strandell.

Miten asennoidut heidän ehdottamaansa malliin?

– Se ei ole mitenkään erityisen innovatiivinen, ja ikävää siinä on, että se edellyttää tukea kaupungilta. Meillä on oma talousarviomme tasapainotettavana, Strandell vastaa.

Hän kertoo, että kaupungin on vaikea hyväksyä mallia, jossa se tukee Brankiksen toimintaa, koska kaupungilla on monia omia kiinteistöjä.

– Silloin on vaikea löytää argumentteja muiden kiinteistöjen käyttämiseen.

Hän myöntää kuitenkin samalla, ettei kyse ole valtavista rahamääristä.

– Sinne on mahdollista luoda kannattavaa toimintaa, mutta kaupunki ei voi olla ratkaisu. Voimme olla siinä osallisena, mutta heidän on ensin kehitettävä toimintamuoto, jolla on edellytyksiä muodostua taloudellisesti kannattavaksi. Minusta nyt asetetun työryhmän tehtävänä on esittää vaihtoehtoja, ja työllä on kiire, sanoo Denis Strandell.