Koverharissa on valmiudet – toimijoita kaivataan

Koordinoi. Agneta Evers on työskennellyt Koverhar-hankkeen projektipäällikkönä maaliskuusta 2017 alkaen.Bild: Harald Grönstrand

Työ Koverharin valmiuksien aikaansaamiseksi kahta tai useampaa datakeskusta varten on jatkunut pitkään. Alueen asemakaava on pian valmis, viimeiset merenalaiset kaapelit on lähes vedetty ja markkinaennusteet ovat hyviä. Toistaiseksi kaivataan kuitenkin toimijoita.

Koverharissa on hyvät edellytykset. Entisen terästehtaan luoteispuolella on 50 hehtaarin alue valmiina datakeskustoimintaa varten, ja alue on nopeasti laajennettavissa 100 hehtaarin suuruiseksi. Aluetta varten on kiertotaloussuunnitelmat ylijäämäenergian talteenotosta ja pohjavesialueiden suojaamisesta.

Mikään toimija ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarttunut sijoittumismahdollisuuteen. Hanko Data Parksia on markkinoitu aktiivisesti kansainvälisesti ja projektipäällikkö Agneta Evers matkustaa joulukuun alussa Pekingiin solmimaan yhteyksiä.

- Haluamme toimia itseään Aasian ja Euroopan välisenä porttina markkinoivan Finnairin tapaan eräänlaisena dataa välittävänä porttina, Evers toteaa.

Hän kertoo, että neuvotteluja on käyty useiden toimijoiden kanssa ja että kyselyjä on saatu runsaasti.

– Moni asia on kuitenkin vielä auki.

Hyvä sijainti

Suurinta aktiviteettia Koverharissa edustaa tällä hetkellä Hangon sataman harjoittama satamatoiminta. Satamassa varastoidaan parhaillaan Nord Stream 2 –hankkeen Suomenlahdelle laivattavia teräsputkia. Koverharin alue sijaitsee kuitenkin myös Rostockin merenalaisen kaapelihaarauman C-Lion 1:n samoin kuin Tukholmasta Hankoon ja edelleen Kotkaan kulkevan Eastern Lightin kaapelin kupeessa.

Toiveissa on lisäksi, että myös Arctic Connect –kaapeli vedetään alueen kautta.

Milloin luulette, että tänne tulee joku toimija?

– Olisi hienoa, jos vastauksen voisi lukea kristallipallosta, mutta sellaista meillä ei ole. Tosiasia on kuitenkin, että paineet datakeskusten määrän lisäämiseen kasvavat koko ajan. Kysyntää on, Evers vakuuttaa.

Ketkä ovat kilpailijoitanne juuri nyt?

– Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet houkuttelemaan monia toimijoita, mutta meillä on kilpailijoita myös Suomessa. Meidän sijaintimme on sitä vastoin vahva hyvien datayhteyksien johdosta. Lisäksi valmistaudumme hyperscalea varten eli datakeskuksiin, joiden kapasiteetti nostetaan noin 10 megawatista 200 megawattiin tai sitäkin suuremmaksi, Evers kertoo.

Hän lisää kuitenkin, että sähkön syöttötaso alueella tällä hetkellä vastaa noin 20 megawattia, ja että tason korottamiseksi on tehtävä yhteistyötä Carunan kanssa.

Hyvät markkinanäkymät

Viime viikolla julkaistiin Data Centre Opportunities in the Nordics -raportti. Pohjoismaisten investointialan yritysten sponsoroimassa raportissa ennustetaan, että datan käyttö maailmanlaajuisesti tulee lisääntymään räjähdysmäisesti.

– Yrityshaastatteluihin ja sisäpiiriraportteihin perustuva tutkimuksemme osoittaa, että datakeskus- ja investointitarpeet tulevat kasvamaan voimakkaasti, sanoo Jakob Dybdal Christensen tanskalaisesta tekniikka-alan konsulttiyrityksestä Cowi.

Raportin kokoamiseen osallistunut Christensen kertoo, että Pohjoismaiden asema on hyvä kilpailussa investoinneista ja datakeskuksista.

Kilpailevatko Pohjoismaat toistensa kanssa yritysten perustamispaikoista?

– Tilanne vaihtelee. Kaksi vuotta sitten huudossa olivat Suomi ja Ruotsi. Nyt on muiden vuoro. Olemme kuitenkin koonneet tähän raporttiin kaiken täkäläisistä markkinoista käytettävissä olevan aineiston ja voimme nyt nostaa eri tavoin esiin eri maiden vahvuudet. Olemme yhdessä samalla kun kilpailemme toistemme kanssa. Tämä on vaikeata, sanoo Christensen.

Edellytyksiä löytyy

Christensen kertoo myös, että suuret hyperdatakeskukset ovat tavanomaisia Googlen ja Facebookin kaltaisten tekniikkajättien puitteissa. Samanaikaisesti vallalla on yritysten keskuudessa kuitenkin myös suuntaus, että yritykset panostavat yhteisiin suuriin datakeskuksiin.

– Ne kehittävät yhteistyössä pieniä toimittajien ja palvelujen ekojärjestelmiä. Suomi on myös etulinjassa digitalisoinnissa ja hyperdatakeskusten kysyntä kasvaa, Christensen kertoo.

Hän ei halua nostaa esiin eri maiden vahvuuksia ja heikkouksia. Koverharin sijainnin suhteen hän kuitenkin voi paljastaa erään yksityiskohdan.

– Me markkinoimme usein Pohjoismaiden ilmasto-olosuhteita etuna datakeskusten jäähdytyksessä. On kuitenkin ilmennyt, että asiakkaat ovat enemmän kiinnostuneita luotettavista sähkötoimituksista ja markkinoiden vakaudesta. Tämä asettaa Etelä-Suomen tasa-arvoiseen asemaan Pohjois-Suomen kanssa.

Hanko Data Parksin työ jatkuu toimijoiden saamiseksi johonkin Hangon ja Raaseporin neljästä sijoituspaikasta. Alueet sijaitsevat Hanko Itäisessä, Koverharissa, Horsbäckissä ja Bäljarsissa.

Monet ovat kiinnostuneita siitä, mitä Koverharissa tapahtuu. Etenkin Lappohjan SSAB:n tehdasta koskevien päätösten jälkeen monet näkevät Koverharin pelastajana, joka nostaa seudun jälleen jaloilleen.

Minkälaiset paineet teillä on?

– Datakeskuksen rakentaminen työllistää rakennusvaiheessa, ja haluamme käyttää työhön paikallisia toimijoita. Sellaisen valmistuttua esimerkiksi 10 megawatin datakeskus työllistää 15–20 henkeä. Toivomme kuitenkin kerrannaisvaikutuksia. Tarvitsemme vain sen ensimmäisen toimijan, kertoo Agneta Evers.