Koronakriisi katkaisee sataman ennätysten sarjan

Vähän. Assistor-Uutteran teollisuushallien edustalla on pysäköitynä vain kourallinen autoja. Bild: Cata Portin

Hangon sataman kautta kulkeva liikenne on kasvanut vakaasti viimeiset seitsemän vuotta. Tänä vuonna kehitys on kuitenkin päinvastaista. Autotuonti on yksi pahiten koronakriisistä kärsivä ala.

Hangontiellä ei yleensä voi olla huomaamatta uutuuttaan kiiltelevillä autoilla lastattujen rekkojen katkeamatonta virtaa Hangon satamasta. Tänä keväänä ne ovat loistaneet poissaolollaan. 


Reilut kolme neljäsosaa kaikista Suomeen tuotavista autoista tulee maahan Hangon kautta. Koronakriisi on romahduttanut autokaupan. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autotilaukset vähenivät maaliskuun lopussa 80 prosentilla normaalitasosta. Ilmiöllä on ollut suuria seurauksia sataman autologistiikkayrityksille.


– Kriisin vaikutukset alkoivat näkyä tietyllä viiveellä maaliskuussa. Eurooppalaiset autotehtaat sulkivat tehtaansa samanaikaisesti, kun autokauppa hiipui Suomessa. Hangon kautta tuotujen autojen määrä supistui reilulla 70 prosentilla, kertoo toimitusjohtaja Perttu Piri logistiikkayritys Assistor-Uutterasta, joka on SE Mäkinen Logisticsin rinnalla toinen suurista Hangossa toimivista autologistiikkayrityksistä. 


Sopeutettu henkilöstömäärä


Assistor-Uuttera toimii Hangon vapaasatamassa, jossa yritys tarjoaa uusien autojen tuontitarkastuksen ja lisävarusteiden asennuksen kaltaisia palveluja.


Varastohallien edustan pysäköintialue olisi normaalisti täynnä toimitusta odottavia uusia ajoneuvoja, mutta juuri nyt Pirillä on näytettävänä vain kourallinen autoja.


Pandemia on saanut Autoalan tiedotuskeskuksen pienentämään henkilöautojen tämänvuotista uusrekisteröintiennustetta 116 000:sta vain 85 000:een.


– Tämä rassaa tietysti meidän toimintaamme. Toivomme siksi joitakin vuosia sitten käyttöön otetun romutuspalkkion kaltaisia uusien autojen kauppaa elvyttäviä valtiollisia toimenpiteitä.
Autologistiikka-ala on merkittävä työnantaja Hangossa. Se työllistää lähes 200 henkeä, jotka jakaantuvat tasaisesti sataman kahden suuren yrityksen kesken. Nyt molemmat yritykset ovat kuitenkin joutuneet sopeuttamaan henkilöstömääräänsä.


Assistor-Uutteran lomautuksiin on päädytty maaliskuussa käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Kilpailija SE Mäkisellä käydään edelleen yhteistoimintaneuvotteluja.


– Meidän oli reagoitava nopeasti. Seuraamme tarkkaan tilannetta ja voimme tarvittaessa kutsua henkilökuntaa takaisin töihin, sanoo Piri.



Katkaisee kasvukäyrän 


Hangon satama on ollut kasvu-uralla viimeisen kymmenluvun ajan, ja siirtyi 20-luvulle takanaan seitsemän vahvan kasvun vuotta. Suuntaus tyrehtyy tänä vuonna – mutta se ei johdu ainoastaan koronapandemiasta.


– Virus vaikuttaa meihin samoin kuin kaikkiin muihin satamiin, mutta emme muutenkaan odottaneet vuodesta 2020 ennätysvuotta, sanoo satamayhtiön toimitusjohtaja Anders Ahlvik.


Selitys tähän löytyy Saksan ja Venäjän välille Itämereen vedetystä Nord Stream –kaasujohdosta, joka on antanut viime vuosina satamalle merkittävää vetoapua. Ne vaikutukset jäävät tänä vuonna saamatta, koska kaasujohdon viimeiset putket laivattiin Hangon satamasta kesällä 2019.


Vei myös oman aikansa ennen kuin koronan vaikutukset alkoivat näkyä satamassa. Niistä tultiin oikeastaan tietoiseksi vasta pääsiäisen aikoihin. Autotuonti romahti ja vähitellen myös elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden tuonti alkoi vähentyä. Kaiken kaikkiaan liikenne väheni 20–30 prosenttia, sanoo Ahlvik.


– Muihin satamiin verrattuna meidän tilannettamme kohensi jossain määrin se, että Hangon satamaa pidetään yhtenä Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisistä satamista. Tämä tarkoittaa, ettei tilanne ole vaikuttanut yhtä paljon kauttamme kulkeviin elintarvike- ja kulutustavaroiden toimituksiin.


Ahlvik varoo esittämästä mitään varmoja kannanottoja tulevaisuudesta – on yksinkertaisesti mahdotonta sanoa mitään tarkkaa ajankohtaa sille, milloin kaupankäynti piristyy. Hän uskoo kuitenkin, että tuonti saattaa toipua aiemmin kuin vienti.


– Suomalaisten keskuudessa on nähtävissä patoutunutta kulutustarvetta, mikä saattaa vahvistaa tuontia. Vienti sitä vastoin pääsee vauhtiin vasta tietyllä viiveellä, koska kyse on kulutustavaroiden sijasta pitkälti metsä- ja terästeollisuuden tuotteista.



Isoja investointeja


Anders Ahlvik kuvailee Hangon satamaa täysin keskeiseksi paikallisyhteisön toimijaksi. Itse satamakonttori työllistää 23 henkeä, mutta kokonaisuutena ottaen satama työllistää lähes 1 000 henkeä.


Kunnallisessa omistuksessa oleva satamayhtiö on myös suuri tulonlähde kaupungille, joka taistelee voimakkaasti hupenevaa väestöpohjaa vastaan.


Sen lisäksi, että satamayhtiö oli kaupungin toiseksi suurin yhteisöveron maksaja 2018, yhtiö paikkasi talvella myös aukon kaupungin tilinpäätöksessä maksamalla miljoonan euron edestä ylimääräistä osinkoa.


Olisiko se mahdollista tänä vuonna?


– Osinko kertyy yrityksen tuottamasta voitosta, joten se riippuu siitä, miltä taloudelliset luvut näyttävät vuoden lopussa.


Satamaa on rahtimäärien kasvaessa samalla myös kehitetty laajalla rintamalla. Satamayhtiö on viimeisen neljän vuoden aikana käynnistänyt yhteensä 25 miljoonan euron investoinnit Länsisataman, ulkosataman ja Koverharin sataman perusteellisiin myös rakenteellisiin peruskorjauksiin. Koverharin satama herätettiin uudelleen henkiin 2015 Hangon kaupungin ostaessa sen. 


Tulevia vuosia varten on olemassa myös suunnitelmia suuremmille uudistushankkeille. Muun muassa Koverharin satamaa laajennetaan siten, että se voi käsitellä viisinkertaisen määrän tavaraa nykytilanteeseen verrattuna.


Hanke liittyy valtion Hangon ja Hyvinkään välisen junaradan sähköistämiseen varaamiin määrärahoihin. Hangon satama on jo pitkään tehnyt töitä tämän parannuksen aikaansaamiseksi. Nämä suunnitelmat eivät muutu koronapandemian johdosta, sanoo Ahlvik.


– Uskon, että koronapandemia pitkällä tähtäimellä tullaan muistamaan sataman osalta eräänä välivaiheena. Onhan se kaikesta huolimatta vain ohimenevä ilmiö.



Kasvanut voimakkaasti 2010-luvulla. Hangon ja Koverharin satamien kautta rahdattiin viime vuonna 6,2 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Se nostaa sataman Suomen viidenneksi suurimmaksi tuonti- ja vientisatamaksi. 


Etenkin autotuonnilla on suuri merkitys satamalle. Reilut 75 prosenttia uusien autojen tuonnista tapahtuu Hangon kautta.

Mer läsning