Itämeren rehevöitymistä valvotaan ja tilannetta korjataan – Havsmanualen 2 jatkaa veden tilan kartoittamista

Tarkkaa. Oikealla Matias Scheinin, joka lähtee merelle tunnistimilla varustetulla veneellä tarkastaakseen Hangon ja Raaseporin edustan vesien tilaa. Vasemmalla Hangon ympäristönsuojelupäällikkö Ville Wahteristo.  Bild: Hangö

Havsmanualen 2:n hankejohtaja Matias Scheinin seuraa 6-metrisellä kumiveneellä Hangon ja Raaseporin rantaviivaa. Vene on varustettu leveällä tunnistinlaitteistolla, joka kerää veden tilasta tarkkoja tietoja, joista voidaan päätellä, missä tarvitaan toimenpiteitä.


Havsmanualen 2 –hankkeen puitteissa on syksystä 2018 alkaen tehty kattavia kartoituksia Hangon ja Raaseporin rannikkovesien tilasta. Hankejohtaja Matias Scheinin liikkuu vesillä veneellä, jonka automaattiset tunnistimet on tällä kertaa ohjelmoitu keräämään dataa puolen metrin syvyydestä noin 50 metrin välein.

Mittausmenetelmä on sikäli ainutlaatuinen, että se mahdollistaa paikka- ja aikatietojen suhteen erittäin tarkkojen tietojen saamisen 500 merimailin pituiselta matkalta.


– Haluamme selvittää, miten ja missä, ihminen vaikuttaa mereen ja sen tilaan. Tavallisilla vesinäytteillä saadaan karkea yleiskuva, mutta tämä kartoitusjärjestelmä antaa täsmällisempiä tietoja erityisistä ongelmapaikoista. Lisäksi tulokset ovat suhteutettavissa ympäristöolosuhteisiin. Voimme siten varmistaa ongelmakohteiden sijainnin ja suunnata toimenpiteitä kriittisiin kohteisiin, sanoo hankejohtaja Matias Scheinin.


Läntisen Uudenmaan merialueiden suurin ongelma on se, että maalta valuu vesiin paljon rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Kyse on hajapäästöistä; ravinteita ja orgaanista hiiltä huuhtoutuu mereen pelloilta ja maastosta laajalta alueelta. Hiilellä puolestaan on merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa.


– Tuloksemme viittaavat siihen, että rannikkovedet ovat pikemminkin hiililähde kuin hiilinielu.


– Se mitä maalla tapahtuu, tapahtuu sitten myös vedessä. Kun löydämme niin kutsuttuja hotspotteja, pystymme antamaan maanomistajille ja viranomaisille työkaluja, joilla usein suhteellisin vähäisin keinoin voidaan vähentää ja estää orgaanisten aineiden valuminen vesiin, sanoo Hangon ympäristönsuojelupäällikkö Ville Wahteristo.


Konkreettisia toimenpiteitä


Nyt kun koossa on suuri määrä dataa ja tutkimuksesta tähän mennessä lisäksi on julkaistu yksi tieteellinen artikkeli, päästään vihdoin myös konkreettisiin toimenpiteisiin rehevöitymisen estämiseksi. Maaperän rakennetta parannetaan nyt lähisuolojen ja hiilen mereen huuhtoutumisen estämiseksi levittämällä eri kohteisiin maanparannuskuitua.

Tämä tehdään myöhemmin kesällä kriittisimmissä paikoissa yhteensä vähintään 40 hehtaarin suuruisella peltoalueella. Pelloille levitetään kaiken kaikkiaan noin 1600 tonnia maanparannuskuitua. 


– Vesitalous järkevöityy, kun pellot pystyvät pitämään itsellään ravinteet siellä, missä niitä tarvitaan, sanoo Ville Wahteristo.


Kustannustehokkuus on hankkeen avainsana. Kaikki osapuolet hyötyvät ravinteiden pysymisestä paikoillaan. Ravinteet pysyvät maanviljelijöiden ja maanomistajien mailla, ja meri ja ilmasto kiittävät.
Havsmanualen 2 –hankerahoitus on saatu pääasiassa Vuorineuvoksetar Sophie von Julinin säätiöltä.

Hanketta hallinnoi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluosasto.

Mer läsning