Hyviä kokemuksia Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä

Koko Länsi-Uusimaa. Päivystyshenkilöstö liikkuu Hangosta Karkkilaan ulottuvalla alueella. Bild: HT Arkiv

Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys täyttää vuodenvaihteessa vuoden. Päivystyksen päällikkö Malena Segercrantz sanoo, että palvelu täyttää tehtävänsä ja on saanut hyvän vastaanoton.

Hanko ja yhdeksän muuta kuntaa liittyivät vuoden 2019 alussa Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Päivystys, jonka päätoimipaikka on Espoossa, toimii alueella, jolla on noin 480 000 asukasta.

– Siihen kuuluivat ennen Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen, mutta nyt aluetta on laajennettu seitsemällä muulla länsiuusmaalaisella kunnalla, kertoo päivystyksen päällikkö Malena Segercrantz.

Apua kaikkina vuorokaudenaikoina

Päivystys tarjoaa sosiaali- ja kriisiapua ympärivuorokautisesti. Tänne voi ottaa yhteyttä virka-ajan jälkeen eli kello 15.00 alkaen.

– Tämä on lakisääteinen palvelu, johon kaikilla alueella asuvilla tai vierailevilla on oikeus. Kunnat eivät voi kieltäytyä tarjoamasta tätä palvelua. Siksi kunnat ovatkin olleet tyytyväisiä palvelun rakenteeseen, kertoo Segercrantz.

Päivystys työskentelee pääasiassa kolmella osa-alueella. Yksi niistä on kriisiapu ja toinen virka-ajan ulkopuolella annettava sosiaalipalvelu. Lisäksi ryhmä on valmiudessa suuronnettomuuksien varalta.

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä hätäkeskuksen sekä Länsi-Uudenmaan poliisin, palolaitoksen ja ensivasteen kanssa.

Jokainen tapaus arvioidaan erikseen

Apua tarvitsevat ovat toisinaan suoraan yhteydessä päivystykseen. Toisinaan taas joku omainen tai joku ulkopuolinen tekee huoli-ilmoituksen esimerkiksi, kun on kyse lastensuojeluun liittyvistä epäilyistä.

Päivystys on tavoitettavissa myös poliisin ja pelastusviranomaisten käyttämän sisäisen Virve-järjestelmän välityksellä.

– Jokainen tapaus arvioidaan erikseen, jonka jälkeen päätämme, mihin toimenpiteisiin ryhdymme. Toisinaan annamme neuvoja puhelimitse ja toisinaan teemme kotikäynnin. Saatamme olla ensimmäinen yhteys, mutta sen jälkeen asia siirretään sosiaalijärjestelmän piiriin, selittää Segercrantz.

Päivystyksen päätoimipaikka on Espoossa, mutta käytännössä henkilöstö toimii Jorvin ja Lohjan sairaaloista käsin.

Segercrantz kokee, että järjestelmä on toiminut hyvin:

– Tämä on kunnille joustava tapa taata palvelu. Vastaanotto vaihtelee asiakkaiden keskuudessa asiasta riippuen, mutta itse meihin yhteydessä olleet ovat yleensä olleet tyytyväisiä.

Laaja-alaista osaamista

Noin 40 % sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävistä on koskenut lastensuojelua ja 10 % vanhuksia.

Päivystysryhmä koostuu eri osaamis- ja pätevyysalueita edustavista työntekijöistä, koska eri asiat edellyttävät erilaista lakisääteistä pätevyyttä. Kenellä tahansa ei ole oikeutta hoitaa tiettyjä asioita. Tämä tarkoittaa, että apu suunnataan oikein, mikä takaa, etteivät tapaukset jää hoitamatta.

– Tämä on samanlaista työtä kuin muutkin päivystykset. Välillä meillä on paljon tehtävää ja välillä rauhallisia jaksoja. Viime viikot ovat kuitenkin olleet kiireisiä ja joulu on valitettavasti monissa perheissä levotonta aikaa, sanoo Segercrantz.

Ryhmässä on 27 työntekijää.

Heistä 16 on sosiaalityöntekijöitä, 5 sosiaaliohjaajia, 3 sairaanhoitajia, 2 johtavia sosiaalityöntekijöitä esimiesasemassa sekä yksi päällikkö.

Henkilökunta työskentelee aina pareittain.

Päivystys toimii ympärivuorokautisesti kolmessa vuorossa.

Päivystyksen piiriin kuuluvat Hanko, Raasepori, Lohja, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo, Kauniainen, Vihti ja Karkkila.

Päivystys palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käytettävissä on myös muunkielisiä tulkkeja.

Päivystyksen suora numero on akuuteissa kriisitilanteissa 09-81642439.

Mer läsning