Hieno kuvaus muotoutuvasta kaupungista

Muodikasta. Tässä näemme tennisasuja Kylpyläpuistossa 1890.


 Bild:

Tuore kuvahistoriateos Hangosta osoittaa, miten yhdyskunta kehittyi pienestä kylästä elämää sykkiväksi kaupungiksi, jossa on satama, teollisuutta ja rikasta kylpyläelämää.

Hangolla on monessa mielessä ainutlaatuinen menneisyys. Kaupungin sijainti maamme eteläisimmässä niemenkärjessä on saanut historian siipien havinan tuntumaan täällä erityisen voimakkaana, samalla kun luonnon omat voimat ovat painaneet päälle mereltä käsin. 


Kirja: Hanko Hangö 1874–1939. Toimittaja: Tomy Karlsson. Julkaisija: Hangethe Böcker. 2020. 214 sivua.

Ainutlaatuinen on myös tahti, jolla yhdyskunta kasvoi pienestä luotsi- ja kalastajakylästä kaupungiksi, jossa on aktiivinen satama, rautatie, teollisuutta, näyttäviä rakennuksia, suuria huviloita ja kukoistavaa kulttuuri-, urheilu- ja kylpyläelämää.


Tämä kehitys tulee hienosti ja selkeästi esiin Tomy Karlssonin tuoreessa kuvateoksessa Hanko Hangö 1874–1939, jossa reilun 200 valokuvan välityksellä esitellään kaupungin muotoutumista sen ensimmäisten 65 vuoden aikana.


Ajanjakso ulottuu Hangon perustamisvuodesta talvisodan puhkeamiseen.


Onnistunut kuvavalikoima


Valtaosa kirjan kuvista kuuluu Hangon museon kokoelmiin. Karlsson on tehnyt kirjaa kootessaan aktiivista yhteistyötä museon kanssa ja saanut käyttöönsä sen kuva-arkiston.


Lentoyhteys. Helsingistä järjestettiin lyhyen aikaa aikataulutettuja lentoja Hankoon. Koneet laskeutuivat nykyisin Regattarannaksi kutsutulle kentälle. Bild:

Lisäksi paikallishistorioitsija on jalkautunut kaupunkilaisten keskuuteen ja saanut myös heiltä monia valokuvia teosta varten.


Kirjan kuvavalikoima on huolella harkittu ja valaisee kaupungin historiaa monesta eri näkökulmasta – kirjaimellisesti, koska monet kuvat on otettu lintuperspektiivistä. Se antaa katsojalle hyvän käsityksen siitä, miltä ympäristö on näyttänyt eri aikoina. 


Toteutus on kronologinen ja selkiyttää kuvaa siitä miten ja missä tahdissa kaupunki on rakentunut.


Suurta ja pientä


Lukija saa tehdä aikamatkan sekä dramaattisiin tapahtumiin että arkeen. Saamme kurkistaa liikkeisiin ja pääsemme nauttimaan rantaelämästä, mutta näemme myös esimerkiksi saksalaisten maihinnousun 1918 ja Elfvingin sillinpyyntilaivueen aluksia Hangon satamassa 1930-luvulla.


Automobiili. Professori Theodor Tallqvist autoajelulla 1920-luvulla Kylpyläpuistossa Elvi-tyttärensä ja Elna-rouvansa kanssa. Tallqvistin perheellä oli kesähuvila Hangossa. Bild:

Kirjassa on myös yllätyksellisiä asioita, kuten esimerkiksi se, että Helsingistä on voinut matkustaa pienlentokoneella Hankoon aikataulutetuilla lennoilla.


Kuvissa on kiitettävästi myös henkilöitä nimitietoineen, kuten esimerkiksi kuva, jossa Maggi, Gustav-Erik ja Martta Vikberg poimivat verkoista silakkasaalista Gunnarsinrannassa vuonna 1920. Valokuva kalastajaperheestä koristaa myös kirjan kantta. 


Rantaelämää. Aurinkoista kesänviettoa Plagenin rannalla. 

 Bild:

Kirjassa ei ole mitään varsinaista leipätekstiä. Kaikki tieto välittyy sen sijaan suomen- ja ruotsinkielisten kuvatekstien välityksellä. Ne ovat kuitenkin riittävän tyhjentäviä, jotta lukijalle muodostuu kattava mielikuva hektisistä vuosikymmenistä, joina Hangosta muotoutui kaupunki.


Kirja kirjan perään 


Tomy Karlsson on valtavan tuottoisa julkaisija, tämä on hänen 25. kirjansa. 


Viime vuonna hän julkaisi 13. osan ruotsinkielisestä julkaisusarjastaan Hangö i tiden, joka kertoo kaupungin tapahtumista sellaisina kuin niistä on kerrottu Hangon lehdessä. Osa 13 kertoo vuosista 1971–1974.

Maalaismaisemaa. Arkiaskareita Hangonkylässä 1907.

 Bild:


Vuonna 2018 julkaistiin kuvateos Hanko sydämessäni – Hangö i mitt hjärta, jonka tekstistä vastaa Tomy Karlsson ja kuvista Bengt Wikström.


Hanko – kaupunki muutoksessa. Hangö – en stad i förändring on vuonna 2016 ilmestynyt kuvateos, joka myös koostuu Karlssonin teksteistä ja Wikströmin valokuvista.

Mer läsning