Heidän yhdistyksensä on tehnyt viisikymmentä vuotta työtä vesien puhdistamiseksi

Aktiivisia. Anna Friman, Pipsa Standerholm ja Maija Reijonen ovat aktiivisia jäseniä Krogarsin vesiensuojeluyhdistyksessä. Yhdistykseen kuuluu pitkälti yli 100 jäsentä. Bild: Harald Grönstrand

Elinvoimainen ympäristöyhdistys jatkaa tänään teollisuuspäästöjen vastustamiskampanjasta alkanutta toimintaansa. Krogarsin vesiensuojeluyhdistys on jo viidenkymmenen vuoden ajan vaalinut aktiivisesti Hankoniemen vesiä ja ympäristöä.

Krogarsin vesiensuojeluyhdistys on yksi Suomen vanhimmista ympäristönsuojeluyhdistyksistä. 50-vuotisjuhlaansa tänä lauantaina viettävän yhdistyksen puheenjohtaja Pipsa Standerholm kertoo, että yhdistyksellä on edelleen tärkeä rooli Hangossa. Hän ottaa esiin valokuva-albumin ja näyttää kuvan Krogarsissa sijaitsevan talonsa rantaviivasta.

– Katso. Viisikymmenluvulla tässä ei ollut kaislikkoa. Mutta nyt tässä on paljon kasvillisuutta. Se johtuu siitä, että Visko Teepak johti kaikki jätevetensä tänne, sanoo Standerholm.

Jätevedessä oli typpeä. Typpeä käytetään myös lannoitteena ja Krogarsin alueen rannat alkoivat päästöjen johdosta vähitellen muuttua. Johan Olof Karsten tunnisti oireet ja perusti heti ne havaittuaan kuuden muun kanssa Krogarsin vesiensuojeluyhdistyksen. Vuosi oli tuolloin 1969.

– He muodostivat varsinaisen energiapakkauksen, joka iski välittömästi kovalla kovaa vastaan, kertoo Standerholm.

Historiaa. Pipsa Standerholmin kotirannassa ei ollut 50-luvulla mitään kasvillisuutta. Nyt lahden koko rantaviiva on kaislikon peitossa. Tämä johtuu osittain teollisuuden päästöistä. Bild: Harald Grönstrand

– He yhdistivät osaamisensa ja aloittivat taistelun teollisuutta vastaan. Erityistä tässä tapauksessa on se, että ellei yhdistys ole ensimmäinen ympäristöyhdistys Suomessa, se on joka tapauksessa yksi vanhimmista. Ympäristöajattelu ei ollut noina aikoina huudossa, toteaa yhdistyksen hallituksen jäsen Anna Friman.

Valvoo

Yhdistys ryhtyi taisteluun Visko Teepakia vastaan ja onnistui estämään päästöt. Yhdistyksen tehtävä ei kuitenkaan päättynyt tähän. Sen tarpeellisuus on vuosien saatossa pikemminkin käynyt yhä selvemmäksi.

– Laki ei aiemmin rajoittanut eri toimintoja yhtä paljon kuin nyt, joten teollisuuslaitokset saivat tehdä vähän mitä ne halusivat. Nyt lainsäädäntöä on muutettu. Sen sijaan on kuitenkin oltava tarkkana monien pienempien asioiden kanssa, sanoo yhdistyksen sihteeri Maija Reijonen.

Ihminen häiritsee eniten luonnon kiertokulkua ja ihminen on nykyisin yhtä ahne kuin ennenkin. Yhdistystä tarvitaan ehdottomasti.

– Yhdistystä tarvitaan muun muassa viranomaisten huomion kiinnittämiseen. Kaupungilla ei ole riittävästi resursseja, joten on hyvä, että me olemme olemassa, sanoo Reijonen.

Ympäristössä tapahtuu kuitenkin myös myönteisiä asioita. Yksi ilahduttavista tiedoista koskee esimerkiksi haahkapopulaatiota.

– On hieman yllättävää, että haahkoja nyt näyttää olevan enemmän. Pelkään kuitenkin, että merimetso tulee häiritsemään niiden pesintää, sanoo Standerholm.

Tarvitaanko täällä vielä ympäristöyhdistystä?

– Ihminen häiritsee eniten luonnon kiertokulkua ja ihminen on nykyisin yhtä ahne kuin ennenkin. Yhdistystä tarvitaan ehdottomasti, vakuuttaa Standerholm.

– Syyt siihen, että ympäristöyhdistyksiä tarvitaan, ovat turhauttavia. Lainsäädäntö on jähmeätä, joten ympäristö tarvitsee useampia puolestapuhujia, lisää Friman.

Kolmikko toteaa myös, että Visko Teepakin nyt lopetettua päästöjen johtamisen mereen, on tullut mökkiläisten vuoro huolehtia, että heidän jätevesiensä käsittely on kunnossa.

Miltä Krogarsin vesiensuojeluyhdistyksen tulevaisuus näyttää?

– Menneisyytemme on tulevaisuutemme, kiteyttää Pipsa Standerholm.

Krogarsin vesiensuojeluyhdistys viettää 50-vuotisjuhlaansa lauantaina 15. kesäkuuta. Juhla alkaa kello 13 Hangon kaupungintalon lämpiössä.

Tilaisuus, jossa muun muassa yhdistyksen kunniajäsen Ralf Paulin kertoo yhdistyksen historiasta, on kaikille avoin. Ohjelmassa on myös Emilie Adolfssonin ja Berndt Nordmanin konsertti.