Harpaskog-linjasta tehdään sen rakentamisesta ja hyökkäysten pelosta kertova dokumenttielokuva

Dokumenttielokuva. Molemmat puolet rakensivat bunkkereita sodan aikana, mutta Harparskog-linjasta kertova dokumenttielokuva keskittyy Suomen rakentamiin bunkkereihin ja puolustuslinjaan, kertoo käsikirjoittaja Christoffer Holm. Bild: Sarah Grönstrand

Harparskog-linjan rakentamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta vuonna 2020. Puolustuslinjasta tehtävä dokumenttielokuva esitetään silloin. Dokumentin käsikirjoituksen on tehnyt hankolainen Christoffer Holm.

Harparskog-linja käsitti yli 40 bunkkeria, reilut 100 konekivääripesäkettä, 100 tykkiasemaa ja lähes 60 kilometriä panssarivaunuesteitä.

Kuka tekee dokumenttielokuvan Harparskog-linja, Neuvostoliiton vastainen länsirintama?

Johan Ljungqvist on tuottaja, Christoffer Holm käsikirjoittaja, Jonny Forsman ohjaaja, Jeppe Söderström ääniteknikko ja Christopher Marins editoi aineiston.

Hankkeen perusrahoitus saadaan alueellisilta rahastoilta, säätiöiltä ja kunnilta.

Rahat käytetään suunnitteluun, kuvaamiseen ja editointiin.

Suunnittelu alkoi syksyllä 2018.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Hangon Rintamamuseon ja Tammisaaren seudun sotaveteraanien kanssa.

Hangon ja Raaseporin kaupungit ovat hankkeessa yhteistyökumppaneita.

Uudenmaan prikaati, maanomistaja Fiskars sekä Uudenmaan prikaatin kannatuskilta eli Nylands Brigads Gille, asennoituvat myönteisesti hankkeeseen.

Kesällä kuvataan dokumentti Harparskog-linja, Neuvostoliiton vastainen Länsirintama. Dokumenttielokuva kertoo Hangon äkillisestä vuokraamisesta Neuvostoliitolle syntyneestä uhasta ja siitä, miten puolustuslinja suunniteltiin ja rakennettiin tiukalla aikataululla talvisodan jälkeen 1940.

Mutta dokumentista ei tule mikään verinen sotakuvaus.

– Haluamme välittää jatkuvan pelon siitä, mitä saattaisi tapahtua ja osoittaa, miten tärkeätä hyvä suunnittelu on. Kyseessä oli viimeinen puolustuslinja, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt lännestä Länsi-Uudenmaan kautta Helsinkiin, kertoo käsikirjoittaja Christoffer Holm.

Hän on myös historioitsija ja kotoisin Hangosta.

– Kyse on kotiseudusta, mutta myös historiasta, jonka vain harvat tuntevat. Mitä olisi tapahtunut, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt Hangosta? Mitä se olisi merkinnyt Hangolle ja Suomelle? Dokumentti avartaa tietämystä tapahtumista ja siitä, miten olisi voinut käydä. Puolustuslinjan varsinainen rakentaminen ja suunnittelu ovat tärkeässä osassa dokumentissa. Harpaskog-linja oli suuri taloudellinen panostus Suomelle.

– Pienessä Suomessa ja pienellä läntisellä Uudellamaalla on harvoin rakennettu näin suuria rakenteita. Kaikki suunnitelmien mukaiset rakennelmat eivät edes valmistuneet. Yli 40 bunkkeria valmistui vuodessa. Paljon tehtiin käsin ja hevosvoimin. Lyhyessä ajassa onnistuttiin toteuttamaan aivan uskomaton rakennushanke.

Martin Grünwald esittelee historiallisia valokuvia Harparskog-linjasta. Bild: Johan Ljungqvist

Inspiroitui opaskierroksesta

Tuottaja Johan Ljungqvist Raaseporista sai ajatuksen dokumenttielokuvasta. Hän inspiroitui osallistuessaan Jörgen Engroosin opastamaan Harparskog-linjan bunkkerikierrokseen. Siksi Engroosin kertomus myös juoksuttaa dokumentin tapahtumia.

Engroos on yksi Harparskog-linjan entisöintiä ajaneista tulisieluista.

– Hänen kertomustaan havainnollistavat vuoroin Harparskogissa kuvatut videofilmit täydennettyinä historiallisella aineistolla. Osa kuvattavasta aineistosta tulee koostumaan statistien avulla ja senaikaisella rekvisiitalla kuvattavista lavastetuista tapahtumakuvauksista. Lisäksi haastatellaan sekä puolustuslinjan rakentamiseen että rintamataisteluihin osallistuneita paikallisia veteraaneja, kertoo Ljungqvist.

Tuotantotiimi vierailee Harpaskogissa tutustuakseen alueeseen ennen kuvausten aloittamista. Bild: Johan Ljungqvist

Työryhmä etsii parhaillaan statisteja. Etenkin nuoria miehiä, joita tarvitaan lavastetuissa tapahtumakuvauksissa. Varsinaiset kuvaukset alkavat toden teolla heti juhannuksen jälkeen.

– Olemme aloittaneet veteraanien haastattelut. Dokumentointi on tärkeintä. Tavoite on, että pääosa kuvauksista saadaan tehtyä kesän ja syksyn aikana, kertoo Holm.

Osa lavastetuista tapahtumista perustuu veteraanien kuvauksiin arjestaan puolustuslinjaa rakennettaessa. Se antaa paremman kuvan heidän todellisuudestaan.

– Voimme vain kuvitella, minkälaista silloin oli. Ajatelkaa, miltä 17-vuotiaana tuntui kaivaa käsin ja porata kalliotunneleita, kun samalla tiesi, miksi niin tehtiin.

Käsikirjoittaja Christoffer Holm on työn edistyessä oppinut paljon uutta puolustuslinjasta. – On monia asioita, joista en tiennyt joitakin vuosia sitten. Kuten maanalaiset suljetut suuret rakennelmat. Harparskogissa on paljon jännittävää nähtävää, sanoo Holm. Bild: Johan Ljungqvist

Sen jälkeen filmiaineisto editoidaan noin tunnin pituiseksi kertomukseksi. Tavoite on, että dokumentti valmistuu vuonna 2020, koska Harparskog-linjan rakentamisesta tulee silloin kuluneeksi 80 vuotta.

– Dokumenttielokuva on suunnattu lähinnä seudun asukkaille, mutta myös muulle Suomelle sekä Pohjoismaille. Ennen kaikkea huolehdimme siitä, että paikalliset koulut ja museot saavat aineiston käyttöönsä.

Mer läsning