Hankoniemen Karjalaisilla on juhlavuosi

Hankoniemen Karjalaiset viettävät tulevana sunnuntaina 70-vuotisjuhlaansa. Yhdistyksellä on toimintaa Hangossa ja Raaseporissa ja erilaisiin vuosittaisiin tapahtumiin osallistutaan ahkerasti.

Karjalaisilla on vahvat siteet Hankoon. Hankoon ja sen lähialueille muutti paljon karjalaisia sodan jälkeen. Yhdistys Hankoniemen Karjalaiset perustettiin toukokuussa 1949.

– Karjalaisia ei oikeastaan asutettu sodan jälkeen Hankoon. Tänne tulleet olivat yritteliäittä, työn perässä tänne muuttaneita, kertoo Richard Hyvönen.

Hän on tulevana sunnuntaina 70-vuotisjuhlaansa viettävän yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 70 jäsentä ja sen toimialue ulottuu Hangosta Karjaalle.

– Viisikymmentäluvulla yhdistykseen kuului noin 200 jäsentä. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, Eino Kettunen jatkoi tehtävässä 26 vuoden ajan ja toimi Tammisaaresta käsin. Yhdistyksellä oli toimintaa Hangossa, Pohjassa, Tammisaaressa ja Karjaalla, kertoo Hyvönen.

Näillä neljällä paikkakunnalla on myös yhdistyksen hankkimat ja rahoittamat karjalaisten muistomerkit. Juhlien yhteydessä vietetään yleensä muisteluhetki uuden hautausmaan alueella sijaitsevalla Hangon muistomerkillä.

– Tulemme kuitenkin tekemään kunniakäynnin myös inkeriläisten muistokivelle. Karjalaisten ja inkeriläisten välillä on vahva kytkös, sanoo Hyvönen.

Juhla tulossa

Yhdistys viettää siis sunnuntaina 70-vuotisjuhlaansa. Päivä alkaa karjalaisten kirkkopyhämessulla kirkossa. Sen jälkeen siirrytään seurakuntakotiin, jossa on kahvitarjoilu ennen varsinaista pääjuhlaa.

– Saa nähdä, miten aikataulu pitää. Me karjalaiset olemme puheliaita, sanoo Hyvönen naurussa suin.

Muistoja. Uudella hautausmaalla olevalla muistomerkillä järjestettiin muisteluhetki myös yhdistyksen täyttäessä 40 vuotta 1989. Bild: Harald Grönstrand

Hän itse ei ole asunut Karjalassa, mutta hänen äitinsä on. Perhe muutti tänne 1961 työskennelläkseen Hangon rannikkopatteristossa. Hyvösen kiinnostus Karjalaa ja yhdistystä kohtaan heräsi hänen jäätyään eläkkeelle ja muutettuaan takaisin Hankoon 2008.

– Liityin heti sen jälkeen yhdistykseen. Pian sen jälkeen minusta tuli varapuheenjohtaja ja nyt olen toiminut puheenjohtajana kolme vuotta. Se näyttää sopivan minulle, Hyvönen toteaa.

Hangon yhdistyksen hallitukseen kuuluu hänen lisäkseen viisi muuta henkilöä. Yksi heistä on Pauli Kaihoniemi.

– Muutin Hankoon Turusta 1964. Tulin tänne työskennelläkseni Örön linnakkeella, Kaihoniemi toteaa.

Miehet kertovat, että Öröllä ja Hangon rannikkopatteristolla on ollut tärkeä rooli Hangossa asuville, joiden juuret ovat Karjalassa. Suuri osa heistä on työskennellyt rannikkopatteristossa vuoteen 2002, jolloin se lakkautettiin.

Paljon toimintaa

Hankoniemen Karjalaisilla on edelleen paljon toimintaa. Yhdistys osallistuu vuoden aikana moniin tapahtumiin kuukausittaisten klassisten tarinatupailtojensa lisäksi.

– Keskustelemme eri asioista varsin vapaamuotoisesti. Meillä on hauskaa, meillä on vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne, mikä on tärkeätä arjessamme, sanoo Hyvönen.

–  Haastelemme tarinatupailloissa paljon menneistä ajoista, jos niistä nyt joku enää muistaa jotain, Kaihoniemi naurahtaa.

Kalevalan päivän juhla kuuluu suurimpiin tapahtumiin, jonka järjestelyihin yhdistys osallistuu. Hangon Suomalaisen Kerhon järjestämä tapahtuma houkuttelee satoja osanottajia. Hankoniemen Karjalaiset huolehtii tilaisuuden kahvitarjoilusta. Lisäksi osa yhdistyksen jäsenistä esiintyy juhlassa.

– Kalevalan päivä on tärkeä meille, sanoo Hyvönen.

Yhdistys osallistuu myös muun muassa Hangon päiviin sekä erilaisiin muihin tapahtumiin, joissa se myy karjalanpiirakoita ja marjapiiraita.

– Ja muun muassa jouluaikaan järjestämme arpajaiset, joista kertyvä voitto lahjoitetaan lyhentämättömänä diakoniatyöhön, Kaihoniemi kertoo.

Suurempi juhla kesällä

Viikkoa ennen juhannusta järjestetään sitä vastoin vielä suurempi juhla Karjalan liiton järjestäessä Karjalaiset kesäjuhlat Hämeenlinnassa. Useamman päivän kestäviin kesäjuhliin osallistuu noin 3 000 osanottajaa. Myös Hankoniemen Karjalaisilla on tapana osallistua kesäjuhliin.

– Meitä on joskus ollut niin paljon, että olemme menneet tapahtumaan kahdella linja-autolla. Kaikilla omin jaloin kävelemään pystyvillä on tapana osallistua, vakuuttaa Kaihoniemi.