Hankolaislapset lukevat nyt kieliä ykkösluokalta alkaen

Lausukaa perässä. Opettaja Heidi Sjögren opastaa ekaluokkalaisia Edvin Baarmania ja Lykke Lundqvistia. Bild: Peter Lundqvist

Kaikki ykkösluokkalaiset aloittavat tästä syksystä alkaen Hangossa kieliopinnot jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Tämä on kaksi vuotta entistä aiemmin.

– Tämä on mielestäni myönteinen muutos, sanoo Hangon sivistystoimen johtaja Karl-Erik Gustafsson.

Lakimuutos varhennetusta kieltenopetuksesta on johtanut tähän uudistukseen. Siinä vahvistetaan, että ensimmäisen vuosiluokan oppilaan on valittava oppiaineekseen toinen kotimainen kieli tai joku vieras kieli. Hangon sivistystoimen aloittaessa valmistautumisen lakimuutoksen soveltamiseen keväällä 2018, oli otettava kantaa kahteen asiaan; mihin kieliin panostettaisiin sekä mikä olisi sopiva ajankohta uudistuksen soveltamiseen.

– Kokoonnuimme yhteiseen rehtorikokoukseen keskustelemaan asiasta. Ruotsinkielisellä taholla oli heti selvää, että kielivaihtoehto olisi suomi ensimmäisellä vuosikurssilla.

Gustafsson toteaa, että valinta on linjassa nyttemmin päättyneen hankkeen Toppkompetens 2.0 kanssa. Yksi sen osatavoitteista oli suomenruotsalaisten suomen kielen taidon vahvistaminen. Kielivalinta on luonnollinen myös, koska suomi yleensä on ollut ensimmäinen suomenruotsalaisten opiskelema kieli.

Valitsivat englannin

Suomenkielisellä puolella valinta kohdistui englantiin.

– Myös se on loogista sitä ajatellen, että englanti on ollut ensimmäinen vieras kieli, jota suomenkielisissä peruskouluissa opiskellaan. Ruotsi on tullut kuvaan mukaan vasta neljännellä tai kuudennella vuosiluokalla riippuen siitä, onko valinnut A- vai B-kielen, selittää Gustafsson.

Lakimuutos varhennetusta kieltenopetuksesta astuu voimaan vasta vuodenvaihteessa (1.1.2020). Uudistus päätettiin kuitenkin ottaa käyttöön jo syksystä alkaen, koska se on joustavampaa kuin muutosten toimeenpaneminen kesken lukuvuoden.

–Tämänvuotiset ykkösluokkalaiset ovat ensimmäiset, jotka kokeilevat uutta järjestelmää. Toisen vuosiluokan oppilaat noudattavat vanhaa järjestelmää ja aloittavat kieliopintonsa vasta kolmannella vuosiluokalla. Tämä on siirtymävuosi, selittää Gustafsson.

Vähennys äidinkielestä

Hangossa on ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla käytössä maan korkein oppituntimäärä. Miniminormi oli ennen uudistusta yhdeksäntoista oppituntia viikossa. Hangossa opetusta on annettu kaksikymmentäkaksi tuntia. Siksi 23. oppitunnin lisääminen lukujärjestykseen oli mahdotonta.

– Olemme sen sijaan vähentäneet yhden tunnin äidinkielestä, jota annamme useampia tunteja vähimmäismäärää enemmän.

Gustafsson on tyytyväinen kieliuudistukseen. Hän sanoo toivovansa, että englantia tulevaisuudessa voitaisiin tarjota vielä aikaisemmin ruotsinkielistä koulua käyville lapsille ja vastaavasti ruotsia suomenkielisille.

– Se merkitsee luonnollisesti, että jonkun toisen oppiaineen tunteja joudutaan vähentämään. Se saattaa myös olla haasteellista oppilaille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Mutta muuten näen tässä vain etuja, hän sanoo.

Mer läsning