Hangon ainutlaatuinen arkeologinen löytö avaa historiaa – Suomessa taistelleiden saksalaisten vuoristojääkäreiden ainoa arkistomateriaali löytyi

Toisen maailmasodan loppukaaoksessa hukkui paljon arkistomateriaalia. Muutama dokumentti lojui unohdettuna Voimakasiinissa Hangossa.

Hangon Tulliniemessä on kaivettu suuri aukio vanhoista saksalaisista parakeista luontopolun viereen. Yksi henkilö harjaa hiekkaa pois pullosta, samalla kun toinen raaputtaa hiekkaa pois kumirenkaasta.

Etsitään saksalaisen kauttakulkuleirin tavaroita.

Tulliniemen kaivaukset ovat osa arkeologi Jan Fastin tohtorin väitöskirjaa.

Siinä hän haluaa kuvata Hangossa sijaitsevan Tulliniemessa olleen saksalaisen kauttakulkuleirin jokapäiväistä elämää.

Opinnäytetyön odotetaan valmistuvan kahden vuoden kuluessa.

Kyseessä on viides ja viimeinen kesä kun arkeologi Jan Fast etsii löytöjä entiseltä niemellä vuosien 1942–1944 aikana olleelta saksalaisten kauttakulkuleiriltä.

Fast näyttää pientä harvinaisuutta, joka on löydetty kesällä. Kyseessä on kokardi, joka kuului saksalaisille vuoristojääkärille.

– Kyseessä oli eliittijoukko, joka oli koulutettu toimimaan äärimmäisissä olosuhteissa. Tarkoituksena oli, että he pystyisivät selviytymään pohjoisrintamalla kiipeiltyään Alpeilla, mutta todellisuus oli toisenlainen. Se mikä löydössä on erikoista, on se, että se on niin hyvässä kunnossa.

Hieno löytö. Hyvin säilynyt Edelweiss-merkki, jota saksalaiset vuoristojääkärit pitivät lakeissaan. Bild: Sarah Grönstrand

– Muuten kokonaisuus on tärkeämpää kuin yksittäinen löytö.

Suurin löytö tehtiin sattumalta

Mutta leirin suurinta löytöä ei tehty Tulliniemestä, vaan vanhasta suuresta puisesta ilmastointiputkesta Voimakasiinista Länsisatamassa.

Kokeilee jotakin uutta. Pia Liljeroth (vasemmalla) ottaa kaivauksiin osaa ensimmäistä kertaa. Hän näkin kurssin Hangon kesäyliopiston esitteessä ja ajatteli, että voisi olla hauskaa kokeilla sitä. Bild: Sarah Grönstrand

Sieltä hankolainen sähköasentaja Kim Nylund löysi sattumalta toukokuussa pinon hyvin säilyneitä vihkoja ja papereita. Yle Västnyland uutisoi löydöstä ensimmäisenä.

– Se on ensimmäinen konkreettinen arkistomateriaali, joka tukee tietoa, että 206:n vuoristojääkärirykmentin saksalaissotilaita on ollut Hangossa.

Rykmentin, ja koko seitsemännen vuoristojääkäridivisioonan, arkistomateriaali hukkui toisen maailmansodan loppukaaoksessa.

– Tämä saattaa olla ainoa materiaali, mikä heistä on. Se on erittäin merkittävä lisä historiaan.

Taisteli monia vastaan. Saksalaiset taistelivat sekä suomalaisia että venäläisiä vastaan Oli varmasti raskasta taistella ensin yhteistä vihollista vastaan ja sen jälkeen liittolaisiaan vastaan. Siihen täytyy tutustua tarkemmin joku kerta, sanoo arkeologi Jan Fast. Bild: Sarah Grönstrand

Löytö antaa yksityiskohtaista tietoa

Materiaalissa on tietoa vuoristojääkäreistä kuten nimi ja osoite, mitä he ovat tehneet rintamalla ja mikä on heidän tuleva tehtävänsä.

– Voiko enempää toivoa? Nyt meillä on kaikki mitä tarvitsemme kirjoittaaksemme leirin historian, sanoo Fast löydöstä.

Löydössä on paljon yksityiskohtaista tietoa sotilaista, kaikkea sotilaiden ja hevosten ruokavaliosta heidän terveydentilaansa asti.

– Kaikki saksalaisella tarkkuudella.

Juuri nämä vuoristojääkärit taistelivat suomalaisia joukkoja vastaan Torniossa lokakuussa 1944 ja vetäytyivät sen jälkeen Suomen käsivarteen, missä heillä oli heidän viimeinen linnoituksensa "Sturmbock". Lopuksi heidät vangittiin Norjassa 1945 sodan päätyttyä.

Kuin iso terminaali

Tulliniemen kauttakulkuleiri oli yksi lukuisista Natsisaksan sodan aikaisista leireistä. Tulliniemessä oli noin 130 parakkia.

Ennen kuin Fast aloitti kaivamaan löytöjä vuonna 2014, ei ollut paljon enempää tietoa. Kartta alueesta on Hangon museossa, mutta ei muuta.

Nyt tiedetään, että lähes kaikki 200 000 Suomessa ollutta saksalaista sotilasta tuli leirin kautta. Leirille mahtui samanaikaisesti noin 4 000 sotilasta. Samalla leirillä oli 40 naista, jotka hoitivat Lotta Svärdin kanttiinia ja saksalaista sotilaskotia.

Jan Fast ja konfliktiarkeologian kurssilaiset kaivavat juuri nyt saksalaista roskakasaa Tulliniemessä. Bild: Sarah Grönstrand

– Leiriä voisi verrata suureen terminaaliin. Täällä saksalaiset viettivät yhdestä kahteen yötä odottaen laivaa tai junaa.

Osa sotilaista oli matkalla kotiin lomalle tai koulutukseen Saksaan.

– Leirillä heidät vapautettiin ja siistittiin. He saivat myös uuden univormun, sillä heidän piti olla paraatikunnossa ollessaan lomalla.

Suurin osa sotilaista oli matkalla jäämeren rintamalle, joko pohjoisessa Suomessa tai Norjassa.

– Se oli kokoontumispaikka, missä keskusteltiin tarinoita ja huhuja eri rintamilta. Vuonna 1944 suurin osa oli surullisia tarinoita. Sotilaat halusivat kotiin, mutta samalla he myös halusivat auttaa rintamalla olevia kavereitaan.

Uudesta kaivuualueesta on löytynyt melkoinen määrä pulloja. Bild: Sarah Grönstrand

Kaivaa saksalaisten roskat

Kesällä kaivuissa on keskitytty saksalaisten roskakasoihin. Niiden löytäminen on ollut eri syistä johtuen hankalaa.

– Saksalaiset eivät heittäneet tavaroitaan tai roskiaan parakkien lähelle. Kaiken piti olla järjestyksessä.

Hän on esimerkiksi yrittänyt ilman tulosta löytää jätekasaa Lottien kanttiinista.

Vuodesta 1944 koskemattomana olleiden kasojen löytäminen on osoittautunut vaikeaksi, mutta juuri nyt kaivavat Fast ja Hangon kesäyliopiston konfliktiarkeologian kurssilaiset paikasta, missä on vain saksalaista löydettävää.

– Tämä on ikkuna leirin jokapäiväiseen elämään.

Etsivät hiekasta. Linus Hoffman ja Fanny Fagerholm harjaavat hiekkaa pois nähdäkseen paremmin, onko kivien takana jotakin piilossa. Bild: Sarah Grönstrand

Yhdestä tuhanteen löytöön

Vuodesta 2014 lähtien on tehty 10 000–20 000 löytöä. Kaikenlaista on hygieniatuotteista, pulloista, kirjoista savikiekkoäänilevyihin.

– Ennen kaivamisia Hangon museossa ei ollut yhtään esinettä leiriltä.

Suuri osa löydöistä on puhki ruostuneita purkkeja. Pieneltä kahdenkymmenen neliömetrin alueelta löydettiin edellisviikolla 400 säilykepurkkia.

Leirillä oli tyypillinen saksalainen luonne. Sen Fast tietää löydettyään säilyneitä etikettejä ensimmäistä kertaa kesällä.

– Oli hapankaalia, saksalaista olutta ja ranskalaista viiniä, sanoo Fast.

Tammisaaren panimon pullot todistavat, että paikalliset pitivät huolta saksalaisten hyvinvoinnista.

– Tiedämme myös, että hankolaiset auttoivat laukkujen viemisessä laivaan ja he saivat tupakkaa ja muuta palkaksi.

Rengas tuli esille kaivauksissa. Jan Fast olettaa sen olleen moottoripyörän rengas. Jos renkaasta löytyy sarjanumero, saa hän lisää tietoa. Bild: Sarah Grönstrand