Hangö gymnasiumin oppilaat saavat mahdollisuuden kypsyä

Oppilaiden mielipide. Emilia Rosenström, Casper Tolppanen ja Melissa Aiosmäki Hangö gymnasiumista kokevat, että pienessä lukiossa tarvittaessa saa hyvin apua. Bild: Sarah Grönstrand

Hangö gymnasium selviytyi hyvin Uutistoimisto STT:n äskettäin tekemässä vertailussa oppilaiden kehityksestä eri lukioissa. Rehtorin mukaan tämä johtuu siitä, että mahdollisuuden kypsymiseen tarvitsevat oppilaat saavat sellaisen koulussa.

Uutistoimisto STT vertaili äskettäin Suomen lukioita. Selvityksessä verrattiin peruskoulun todistuksen keskiarvoa ylioppilaskirjoitusten tulokseen. STT pyrkii vertailussa mittamaan oppilaiden kehitystä lukioissa.

Hangö gymnasium sijoittui 13. sijalle kaikki lukiot käsittäneessä vertailussa ja kuudenneksi pienten lukioiden vertailussa. Uudenmaan lukiovertailussa Hangö gymnasium sijoittui kolmanneksi.

Rehtori Tanja Koivisto uskoo, että hyvä sijoitus johtuu siitä, että lukiolaiset Hangossa saavat mahdollisuuden kypsyä.

– Pääsy Hangö gymnasiumiin edellyttää, että todistuksen keskiarvo on vähintään 6,8. Tämä mahdollistaa kypsymisprosessin, jossa kehitys näkyy enemmän.

Koiviston mukaan on todennäköistä, että oppilaat, joilla oli hyvä todistus yläasteella, jatkavat panostuksella ylioppilaskirjoituksiin. Jos pääsy lukioon edellyttää oikein korkeata keskiarvoa, oppilailla ei ole mahdollisuutta kypsyä myöhemmin ja saada valmiuksia panostuksiin lukiossa.

Vertailu ei täysin vakuuta

Koivisto ei kuitenkaan ole täysin vakuuttunut, että ylioppilastutkinnon vertaaminen peruskoulun päättötodistukseen on aivan mielekästä. Myöskään HL:n haastattelemat Hangö gymnasiumin oppilaat eivät pidä sitä järkevänä.

– Vertaileminen on hyvä asia. Mutta jos jollakin on ollut yläasteella todella hyvä todistus, esimerkiksi 9,5, sitä ei voi paljoakaan enää korottaa, sanoo Emilia Rosenström.

– Yläastetta on vaikea verrata lukioon. Kokeet ovat täysin erilaisia, toteaa Melissa Aiosmäki.

Tämä ei ollut ensimmäinen vertailututkimus. Esimerkiksi vuonna 2012 Hangö gymnasium oli listan kärjessä. Sijoitus on vuosien varrella vaihdellut, mutta yleensä Hangö gymnasiumin sijoitus on hyvä.

Hanko selviytyi melko hyvin keväällä 2018, jos verrataan ainoastaan ylioppilaskirjoitusten tuloksia Suomen lukioissa. Lukio sijoittui tässä vertailussa 20. sijalle.

Lukion oppilaat uskovat, että lukion koolla saattaa olla merkitystä.

– Tunnemme toisemme ja koulussa on mukava olla. Se luo hyvät opiskelupuitteet, tuumii Rosenström.

Koska lukio on pieni, avun ja opastuksen saamiseen on tarvittaessa hyvät mahdollisuudet.

– Pienessä koulussa saa apua vanhemmilta oppilailta myös siksi, että kaikki tuntevat toisensa, sanoo Casper Tolppanen.

Koiviston mukaan ryhmähenki voi vaikuttaa paljon pienessä koulussa.

– Kun vuosikurssin ryhmähenki on hyvä, oppilaat kannustavat toisiaan eteenpäin.

Kehuu opettajia

Myös sivistystoimen johtaja Karl-Erik Gustafsson kokee, ettei lukioiden välisiä vertailuja pidä ottaa liian vakavasti.

– Sitä mieltä olin myös, kun Hanko oli vertailun kärjessä. Lisäksi puhumme suuresta vuosikurssien välisestä vaihtelusta.

Hänestä opettajien rooli jää liian vähäiselle huomiolle tässä yhteydessä.

– Opettajat ovat myös muokanneet opetusta, ja he innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan.

Hänestä kummassakin Hangon lukiossa on osaavia, muodollisen pätevyyden omaavia opettajia.

– Molemmissa lukioissa tehdään hyvää työtä.

Mutta hänkin on sitä mieltä, että pienet lukiot yleensä ovat etulyöntiasemassa.

– Lukio-opetus on melko yksilöllistä, kun opettajien ei tarvitse opettaa suuria ryhmiä. On selvää, että opetus on tehokkaampaa pienessä ryhmässä.

Mer läsning