Hän on keräillyt vanhoja Hangon lehtiä

Sture Söderholm ja hänen lehtikokoelmansa, josta hän toteaa, ettei se koskaan tule olemaan arvokas puhtaasti rahallisesti. Sillä on kuitenkin sitäkin enemmän historiallista arvoa. Bild: Mia Berg-Lundqvist

Sture Söderholm osti kokoelman vanhoja Hangon lehtiä, kun oli olemassa vaara, että ne eivät jäisi Hankoon. Kokoelmasta on ollut iloa ja hyötyä sekä hänelle että monille muille.

- Tämä on ainoa olemassa oleva täydellinen vuoteen 1992 ulottuva kokoelma, sanoo Sture Söderholm Mannerheimintiellä sijaitsevan työhuoneensa kirjahyllyä esitellen.

Ensimmäinen paikallislehti ilmestyi vuonna 1890. Sen nimi oli tuolloin lyhyt ja ytimekäs Hangö ja lehdestä ilmestyi kaksi painosta, A ja B. Söderholmilla on molemmat August Holmbergin nimikirjoituksella varustettuina. August Holmberg työskenteli tuolloin kaupunginkamreerina ja ilmeisesti hänen kappaleensa lehdestä on arkistoitu. Söderholm nostaa varoen ylös ensimmäisen lehden ja selailee hauraita sivuja.

- Käytän yleensä ohuita suojakäsineitä kirjoja selaillessani, jotta ne kestävät paremmin, hän kertoo ja lukee B.E. Lindbohmin olleen ensimmäisen numeron vastaava toimittaja.

Osa lehtikokoelmasta tuhoutui sodan aikana, mutta puutteet onnistuttiin sittemmin korjaamaan Porvooseen piispantalolle postitetuilla lehdillä. Söderholmin haltuun kokoelma tuli noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Hänellä on kaikki Hangon lehdet vuosilta 18901992. Kaksi viimeistä kirjaa hän on sitonut itse kansalaisopiston kurssilla, hän kertoo esitellen toisen hyllyn päällä olevaa kirjansidontalaittetta. Lehdellä on ollut vuosien varrelle monia eri nimiä, ja toisinaan sillä on ollut hetkittäisiä kilpailijoita. Kaikki on arkistoitu ja säästetty. Toinen kokoelman harvinaisuus onHangöbon-lehti, jota julkaistiin vuonna 1940 Helsingissä Hangon vuokra-aikana.

Sai vihjeen Miten lehtiarkisto joutui sinulle?

- Eräs tuttu soitti ja antoi vihjeen näkemästään lehtikokoelman myynti-ilmoituksesta. Hän ajatteli tuolloin, että olisi tärkeätä, että se jäisi Hankoon, Söderholm kertoo.

Hän tarttui luuriin ja soitti kokoelman omistaneelle Tancred Tatta Österlundille. Hinnasta neuvoteltiin ja lopulta päädyttiin tasolle, joka Söderholmin mukaan ei ollut oikein korkea, mutta ei myöskään aivan halpa. Hieman myöhemmin lehtiarkisto siirtyi lehden tiloista Vuorikadulta Mannerhemintielle. Söderholmin ilme kirkastuu hänen muistellessaan vaimonsa, Gunnel Söderholmin ilmettä, kun hän alkoi kantaa sisään metrikaupalla vanhoja Hangon lehtiä.

- Sanoin hänelle, että olen ostanut Hangon lehden ja hän kyseli, olenko ihan järjissäni. Kun sitten selitin, ettei kyse ollut yrityksestä, vaan kirjoiksi sidotuista lehdistä, hän piti sitä lieventävänä asianhaarana, Söderholm sanoo pilke silmäkulmassa.

Hyötyä ja huvia

Kirjoista on ollut monille hyötyä vuosien varrella. Tomy Karlsson on ainoa, joka on saanut lainata niitä kotiin Hangö i tiden- sarjaansa kirjoittaessaan. Mutta lehtikokoelmasta on ollut paljon apua myös monille muille erilaisia historiikkeja työstäneille.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on lehtikokoelman suhteen?

- Tiedän, että siihen kohdistuu paikallista kiinnostusta. Tärkeintä on, että se pysyy Hangossa. En ole kuitenkaan vielä aivan kypsä luopumaan siitä, hän sanoo.

Ensimmäisen paikallislehden nimi oli Hangö ja siitä ilmestyi kaksi painosta, A ja B, vuonna 1890. Bild: Mia Berg-Lundqvist

Hän kertoo, että lehdistä saa erinomaisia puheenaiheita vierailujen yhteydessä. Lehtiä yhdessä selatessa on mukavaa muistella menneitä aikoja. Hänellä on tapana merkitä pienillä lapuilla itseään kiinnostavia kohtia.

- Löysin äskettäin tekstin, joka koski maihinnousua vuonna 1918. Lehdistä löytyy paljon opittavaa, hän sanoo.

Aluemenetys Miltä Hangon lehden lakkauttaminen tuntuu sinusta?

- Jäähyväiset ovat olleet pitkät. Onhan lehteä varjostanut lakkautusuhka useaan otteeseen. Mutta toki se on aluemenetys Hangolle. Uskon, ettei mikään toinen lehti voi täysin korvata pois jäävää paikallislehteä, hän sanoo.

Söderholm toteaa, että Hangon lehti on ollut jollain tasolla mukana hänen elämässään siitä alkaen, kun hän oppi lukemaan.

- Toisinaan se on huvittanut, toisinaan syössyt raivon partaalle. Se on kattanut koko tunneskaalan, hän toteaa.

Vaikka politiikka meistä tänään vaikuttaa myrskyisältä, Söderholm sanoo, ettei se ole mitään verrattuna 1960- ja 1970-lukuun. Ne olivat dynaamisia aikoja. Koska valtuuston kokouksissa ei pidetä keskustelupöytäkirjaa, niistä ajoista kertovat Hangon lehdet ovat erityisen arvokkaita. Toimittajat istuivat yleisölehterillä ja kokouksista saatiin tyhjentäviä selostuksia, joissa oli suoria lainauksia puheenvuoroista. Kokoukset pidettiin keskiviikkoisin, ja jos niissä käsiteltiin jotain erityisen polttavia aiheita, toimittaja saattoi kipaista toimitukseen saadakseen selostuksensa mukaan vielä torstain Hangon lehteen.

- Lehti ilmestyi tuolloin kolmesti viikossa ja sen palveluksessa oli poliittisia toimittajia ja oikolukijoita. Näissä lehdissä esitettyihin faktoihin voi ehdottomasti luottaa, sanoo Söderholm.

Mer läsning