Ainutlaatuinen tutkimus osoittaa, että meri on rehevöitynyt – saattaa antaa apuvälineitä taisteluun ilmaston

Vaikutuksia. Matias Scheinin kertoo, että Itämeri vaikuttaa Hangon etelärannikon edustan vesiin. Koko hankealueen kirkkaimmat vedet löytyvät Hangon ja Bromarvin edustojen väliseltä alueelta. Bild: Lina Enlund

Tutkija Matias Scheinin kiertää tutkimusveneellä Hangon ja Raaseporin rannikolla joka kolmas viikko keräämässä 25­­­ 000 vesinäytettä. Tavoite on kartoittaa tarkkaan, missä kohdin vedet ovat rehevöityneitä ja selvittää samalla, miten rehevöityneet vedet vaikuttavat ilmastoon.

Aamu-usva on häviämässä tutkija Matias Scheininin valmistellessa Tvärminnessä tutkimusvenettä merellä vietettävää päivää varten. Hän kartoittaa Raaseporin ja Hangon rannikkovesien rehevöitymistä Havsmanualen 2 –hanketta varten.

Hän kiinnittää vettä veneen perässä imevät putket ja kytkee johdot koneeseen, joka suodattaa vedet ja ottaa automaattisesti kokeita veneellä ajettaessa.

– Normaalisti näytteet otettaisiin merellä ja tehtäisiin muita asioita sen jälkeen ennen paluuta laboratorioon, jossa vesi suodatettaisiin ja testattaisiin. Vedessä ehtii sillä välin tapahtua paljon.

Scheinin on joka kolmas viikko vesillä vähintään kymmenen tuntia neljänä päivänä Raaseporin ja Hangon edustalla. Tutkimusvene mittaa parikymmentä muuttujaa joka viides sekunti ja hän voi joka kerta neljän päivän aikana kiertämällään reilun 450 merimailin matkalla seurata täysin samaa reittiä.

– Vene on vakaa ja toimii hyvin kovallakin merenkäynnillä. Mitä vakaampi vene, sitä vakaampia ovat tulokset.

Vene ei ole kuitenkaan iso, vaan kuuden metrin pituinen kumivene. Sillä on voitava ajaa rannikon läheisyydessä puolen metrin syvyydessä. Ja juuri tänä päivänä on siinä ja siinä, että veneellä pääsee liikkumaan matalissa vesissä.

– On laskuveden aika. Tämä on hieman jännittävää, koska reitti on suunniteltu siten, että se kulkee rannikon läheisyydessä, jossa veneellä yleensäkin voi ajaa nipin napin. Veden pinta on siis tällä hetkellä todella matalalla ja karikkoja on paljon. 

Scheinin on merkinnyt karikkoja karttaansa. Kaikki eivät näy tavanomaisissa merikorteissa, koska useimmat veneet eivät aja siitä, mistä hän ajaa.

Juuri tänään vesillä on vain vähän muita lukuun ottamatta sotilasveneitä, joutsenperhettä ja merimetsoparvea. Huippukauden aikana Scheininin on kuitenkin ollut oltava silmä tarkkana etenkin pienissä lahdissa.

– Niissä saattaa yhtäkkiä tulla eteen joku uimari. Veneillessä on tietenkin aina oltava tarkkana, mutta kun liikkuu paikoissa, joissa ihmiset eivät odota veneitä liikkuvan, on oltava erityisen varovainen.

Näyttää tulokset reaaliajassa

Suuntaamme Tvärminnen eläintieteellisen aseman lounaispuolella olevalla fladalle. Kanava yhdistää fladan Tammisaaren ja Pohjan suunnan vesiin. Scheinin tarkastelee pientä näyttöruutua, joka näyttää tulokset reaaliajassa. Se ei näytä kaikkea, mutta siitä voi nähdä, että suolapitoisuus on matala ja vesi sameata.

– Jos kanava olisi suljettu, veden suolapitoisuus olisi todennäköisesti korkeampi fladalla ja orgaanisista ainesta olisi vähemmän. Orgaanista ainesta tulee etenkin Pohjanlahdelta.

Scheininin reaaliajassa näkemät arvot ovat kuitenkin vain osa veneellä olevan laitteiston mittaamista arvoista. Hänen näkemänsä arvot antavat viitteitä tilanteesta, mutta eivät näytä kokonaisuutta.

– Oikeastaan ne eivät kerro juurikaan muuta kuin, että mittauslaitteisto toimii. Vasta sitten, kun meillä on kaikki arvot ja analysoimme ne, voimme sanoa jotakin siitä, missä rehevöitymistä esiintyy.

Hän suuntaa toiselle lahdelle.

– Olen sukellellut paljon täällä, joten tiedän miltä vedenpinnan alla näyttää. Siksi minulla on myös subjektiivinen käsitys, että tämä flada voi hyvin, mutta mittaustulokset antavat objektiivisen kuvan tilanteesta.

Seuraa rannikkoa

Reitti jatkuu Hangon etelärannikkoa pitkin. Säännöllisin väliajoin Scheinin poikkeaa jollekin fladalle. Jonkin ajan kuluttua edessä häämöttää Neljän Tuulen Tupa ja edempänä Plagenin valkoiset pukeutumiskopit.

Puistokallion kohdalla valui mereen viemärivettä Hangon regatan jälkeisen sunnuntain rankkasateen jälkeen. Tutkimusvene oli käynyt kierroksella viikkoa aiemmin, joten vuoto ei näkynyt tuloksissa Scheininin ohittaessa rannat.

– Vesi sekoittuu niin nopeasti Hangon eteläpuolella. Yksittäisten vuotojen jäljet häviävät nopeasti. Mutta jos olisimme olleet vuodon jälkeisellä viikolla liikkeellä, sensorit olisivat kyllä reagoineet päästöihin.

Matka kulkee myös Itäsataman kautta.

– Koska otamme näytteitä rannikkovesistä, on luonnollista, että käymme satamissa. Ne eivät kuitenkaan ole ohjelmassa vain koska ne ovat satamia.

Arvo kasvaa

Tvärminnen tutkijat alkoivat mitata meren arvoja heti jäidenlähdön jälkeen. Mitä pidemmän aikaa meren arvoja mitataan, sitä enemmän Havsmanualen 2 –hanke kertoo veden laadun kehityksestä eri vaiheissa.

– Voimme silloin seurata, vaikuttavatko luontoon tehtävät toimenpiteet veden laatuun kielteisesti vai myönteisesti.

Jos esimerkiksi rakennetaan kosteikko estämään ravinteita valumasta mereen, on tärkeätä tietää, miten suuri vaikutus on. Se voidaan osoittaa pidemmän aikavälin mittauksilla.

– On tärkeätä tietää, miten suuri vaikutus toimenpiteellä on. Kukaan ei halua panostaa isoja summia turhaan.

Jotkut ovat ehkä kiinnittäneet huomiota Scheininiin tutkimusveneellään, koska hän kulkee samaa reittiä joka kolmas viikko.

– Kun kävin maissa Bromarvissa yhtenä keskiviikkona, eräs tiedonhaluinen mies tuli juttelemaan kanssani, koska hän oli nähnyt minut useaan otteeseen. Uskon, että herätän aina välillä huomiota, koska ajan veneelläni hieman outoihin paikkoihin.

Tärkeätä ilmastotutkimusta

Veneellä on myös musta sylinteri, jossa on antenneja muistuttavia osia. Kyse on hiilidioksidipitoisuuksia mittaavasta sensorista. Se kerää tietoja, joilla saadaan vastaus erääseen tärkeään kysymykseen.

– Mitä rannikkovesien rehevöityminen merkitsee ilmaston kannalta? 

Vesi voi toimia hiilinieluna. Se tarkoittaa, että vesi voi sitoa hiilidioksidia, mikä on hyväksi ympäristölle, koska sitoutuva hiilidioksidi ei pääse ilmakehään ja pahenna kasvihuoneilmiötä. Mutta jos vesi on rehevöitynyttä, syntyy paljon hajoavaa kasvillisuutta. Tällöin vesi puolestaan tuottaa hiilidioksidia.

– Oletamme, että ilmastonmuutos lisää vesien rehevöitymistä, mutta haluamme tietää, miten rehevöityminen vaikuttaa ilmastoon.

Jos rehevöityminen pahentaa ilmastokriisiä, rehevöitymisen estämisestä on vieläkin enemmän voitettavaa.

– Maanviljelijä ei halua, että kalliit lannoitteet valuvat mereen. Hän haluaa hyödyntää ne, vesien laatu paranee ja ilmasto kiittää. Mikä voisi olla sitä parempi asia?

Mer läsning