2020 tyyntä myrskyn edellä?

Hyviä naapuruksia. Denis Strandell ja Ragnar Lundqvist, Hangon ja Raaseporin kaupunginjohtajat, valoivat uudenvuodentinoja yhdessä. Niistä saattoi nähdä, että hoito- ja hoivapalvelut nielevät paljon rahaa myös ensi vuonna. Sen he toki tiesivät myös ilman tinanvalantaa – molempien kaupunkien talousarviot on äskettäin nuijittu pöytään. Bild: Lina Enlund

Talous on Hangossa keskiössä myös ensi vuonna. Siitä kielivät sekä kaupunginjohtaja Denis Strandellin puheet että hänen joulukuussa valamansa uudenvuodentinat.

Tapasimme erään lieden äärellä joulukuun puolivälissä valaaksemme uudenvuoden tinoja. Huomaa heti, että Denis Strandell on valanut tinoja ennenkin. Hän on hyvin perillä myös niitä koskevista tulkinnoista, ja visioi Hangon tulevaa vuotta niiden pohjalta.

– Näen uudenvuodentinassa sekä rahaa että sairautta. Sileät, kirkkaat pinnat tarkoittavat rahaa ja himmeä tinarihmasto sairauksia, Strandell selittää.

Ja siinä piilee kyllä jotakin. Kaupungin toiminnassa on pitkälti kyse rahasta ja sairaanhoidosta.

– Meillä ja Raaseporilla on Uudenmaan korkeimmat sairaanhoitokulut.

"Uudistus on välttämätön"

Hän kohdistaa suuria odotuksia sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen. Alkuperäinen Sipilän mallin mukainen uudistushan ei toteutunut, mutta maakuntauudistusta on sittemmin jatkettu, ensin Antti Rinteen ja nyt Sanna Marinin johdolla.

Uusi malli on jo esitelty kunnille. Sen mukaan Uudellemaalle muodostetaan viisi maakuntaa. Länsi-Uusimaa kuuluu maakuntaan, joka ulottuu Hangosta Espooseen.

– Uudistus on välttämätön. Rakennemuutos on niin nopea, ettemme voi hallita sitä itse, toteaa Strandell.

Vaikeita päätöksiä edessä

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ei kuitenkaan yksin ratkaise vallitsevia, pitkälti väestönkehityksestä johtuvia rakenteellisia ongelmia. Väestö vähenee ja vanhenee.

– Ennuste näyttää murhaavalta. Jos pahin skenaario toteutuu, meillä on 6 000 asukasta vuonna 2040. Hankolaisista 30 prosenttia on jo nyt eläkeläisiä, eikä 40 prosenttia ole kaukana, sanoo Strandell.

Hän pelkää, että 2020 ehkä yleisesti ottaenkin merkitsee tyyntä ennen myrskyä.

– Meidän on naapurikaupunkimme Raaseporin lailla tehtävä rakenteellisia toimenpiteitä. Kouluverkko on otettava uuteen tarkasteluun. Meidän on vähitellen alettava siirtää resursseja nuoremmasta päästä vanhempaan. Päättäjien on ymmärrettävä, että meidän on luovuttava joistakin asioista. Meidän on keskityttävä välttämättömiin palveluihin ja toimintoihin, sanoo Strandell.

Hän myöntää, että näiden asioiden ajaminen on epäkiitollista. Se, ettei niitä sisäistetä, on turhauttavaa.

Suhdanneherkkä kaupunki

Strandell uskoo, että ensi vuosi tulee rullaamaan vuoden 2019 kaltaisesti. Toisin sanoen melko maltillisesti.

– Melko pitkälti business as usual. Olettaisin. Suhdanteet huolestuttavat minua kuitenkin hieman. Satama on niin suunnattoman suhdanneherkkä. Tonniennätyksen löimme ainoastaan Koverharista laivattujen kaasuputkien ansiosta. Ellei niitä huomioida, tilanne ei näytä yhtä ruusuiselta. Vähäinenkin hiipuminen Saksassa näkyy välittömästi meillä. Olemme ylipäätänsä melko voimattomia maailmantalouden suhdanteiden suhteen, toteaa Strandell.

Myös kotimaisten kuluttajien päätökset tuntuvat Hangossa.

– Siitä on seurauksia, jos ihmiset ostavat vähemmän uusia autoja, koska 80 prosenttia autotuonnista kulkee Hangon kautta.

Hangon sataman sijainnista on selkeästi etua. Samoin kuin siitä, että se on Suomen ainoa satama, joka on automatisoitu ympärivuorokautisesti avoinna pidettäväksi.

– Satamamme on tehnyt valtavia investointeja. Kaikki järjestelmät ja koko infrastruktuuri ovat kunnossa. Koska sataman monet suuret investoinnit on jo tehty, meillä on valmiuksia pieneen taantumaan.

Harkittuja investointeja

Joitakin uusia investointeja Hangolla sentään on suunnitelmissa. Kohtuudella tosin. Tarpeet ovat nimittäin oikeastaan kaksinkertaiset suhteessa tehtäviin investointeihin.

– Meillä ei ole paljoa liikkumavaraa. Takki on käynyt liian väljäksi, sitä on pienennettävä, Strandell sanoo kuvaavasti.

Investointeihin on varattu 5 miljoonaa. Summasta 1,5 miljoonaa euroa kuluu junaradan molemmin puolin sijaitsevat kaupunginosat yhdistävään alikulkuun. Väyläviraston pääosin rahoittaman uuden ylikulkusillan rakennustyöt alkavat ensi vuonna, ja merkitsevät kunnalle investointeja tulevaisuudessa. Tarkkaa summaa niiden suuruudesta ei sitä vastoin vielä tiedetä.

Strandell asennoituu luottavaisesti yksityisiin panostuksiin. Ja peräänkuuluttaa rohkeutta.

– Kuningattarenvuoren rakentaminen käynnistyy ensi vuonna. Se on erinomainen asia. Ellei kaupunki muutu, se kuolee. Muutos on elintärkeä, vaikka asukkaiden keskuudessa esiintyy vastustusta. Vastustajat eivät ole oivaltaneet, että alueiden ostaminen ja rakentaminen antaa potentiaalia. Sitä, että tänne tulee ihmisiä, jotka rakentavat ja sijoittavat miljoonia kaupunkiin, ei pidä pelätä.

Vuoden 2020 talousarvio on noin 220 000 euroa ylijäämäinen – sen saavuttaminen on jo itsessään haasteellista, koska verotulokertymään aina liittyy epävarmuutta ja sairaanhoitokustannukset voivat riistäytyä tavalla, johon emme voi vaikuttaa, toteaa Strandell.

Työllisyys on haaste

Hangolla ja Raaseporilla on siis haasteita sekä yhdessä että kummallakin kaupungilla erikseen. Niin ensi vuodeksi kuin pidemmällä tähtäimellä. Yhteinen päänvaiva on muun muassa SSAB:n Lappohjan putkitehtaan sulkeminen vuonna 2020. Valtiolliselta taholta toivottiin tukea lähetystön vieraillessa Novagon kanssa entisen työministerin, Timo Harakan luona joulukuun alussa. Lähetystö ei valitettavasti saanut toivomaansa vastakaikua.

– Meidän on käytävä ministeriössä uudelleen, sanoo Strandell.

Kaupungeilla oli suuria odotuksia Työ- ja elinkeinoministeriön työllistämishankkeesta, jolla työttömiä autetaan avoinna olevien työpaikkojen löytämisessä. Hanko ja Raasepori lähettivät yhteisen hakemuksen, mutta eivät tulleet valituiksi, eivätkä saa siis osallistua.

– Työpaikat ja työvoima eivät korreloi Hangossa. Meillä on 1,09 työpaikkaa työvoimaan kuuluvaa hankolaista kohden. Meillä ei siis ole puutetta työpaikoista, sanoo Strandell.

Hangossa on kuitenkin liian vähän esimerkiksi insinöörejä ja korkeakoulutettuja laborantteja ja kemistejä, hän selventää.

Strandell korostaa tässä yhteydessä myös panostuksia rantarataan sekä Hanko-Hyvinkää –radan sähköistykseen.

– Matka-aika on kohtuullinen, jos voit pendelöidä Hankoon ja Hangosta tunnissa ja viidessätoista-kahdessakymmenessä minuutissa. Minulla on myös suuria odotuksia digitalisoinnin antamista mahdollisuuksista etätyön lisäämiseen.

Mer läsning